Syksy lähestyy ja harrastustoiminta palaa kesälomilta. Lasten ja nuorten harrastukset ovat paljon muutakin kuin liikuntaa, musiikkia tai muuta vapaa-ajan tekemistä. Ne tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja, saada ystäviä ja kokea onnistumisen iloa. Jotta harrastukset voivat toimia hyvin, niihin tarvitaan myös meitä aikuisia.
Moni saattaa ajatella, että vapaaehtoiseksi lähteminen vaatii erityisosaamista tai vuosien kokemusta. Todellisuudessa näin on harvoin. Useimmissa harrastuksissa tärkeintä on halu auttaa ja olla mukana. Vapaaehtoistyö voi tarkoittaa vain tunnin tai parin panostusta viikossa – esimerkiksi harjoituksissa avustamista, viikkotapaamisten vetämistä, tapahtumien järjestämistä tai lasten kannustamista ja tukemista. Se on pieni ajallinen panostus, mutta sen merkitys lapsille ja nuorille on suuri. Se voi mahdollistaa kokonaisen ryhmän toiminnan säilymisen.
Kun aikuiset osallistuvat harrastustoimintaan, lapset saavat enemmän tukea ja harrastuksista tulee laadukkaampia. Samalla aikuisille mahdollistuu tutustuminen uusiin ihmisiin. Riskinä voi toki olla, että aikuiset itsekin oppivat uutta, löytävät uusia ystäviä ja saavat hyvän mielen siitä, että tekevät merkityksellistä työtä yhteisen hyvän eteen.
Jokainen voi antaa oman panoksensa. Joku voi toimia valmentajana, toinen auttaa tapahtumien järjestämisessä tai kuljetuksissa. Pienikin apu on arvokasta, ja jokainen uusi vapaaehtoinen helpottaa myös muiden vastuuta.
Kannustan kaikkia aikuisia lähtemään mukaan lasten ja nuorten harrastuksiin. Yhdessä voimme varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa turvallisessa, innostavassa ja kannustavassa ympäristössä. Tunnin tai kahden viikoittainen panostus voi olla juuri se ratkaiseva apu, jonka ansiosta harrastus jatkuu ja yhä useampi lapsi saa mahdollisuuden kasvaa, oppia ja onnistua. Ja tiedä, vaikka harrastusinnostus iskee sinuunkin!
Hopeasusi 165 -tunnustus tuli totaalisena yllätyksenä Ilves26 leirin lipunnostossa lauantaina 25.7.2026. Lipunnostossa oli mukana joukko partioystäviä sekä Lempääläisistä lippukunnista koostuneen leirilippukunnan väkeä.
Koin jotenkin tarvetta kirjoittaa hämmentyneitä ja kiitollisia ajatuksiani ylös tällaisen tunnustuksen kohdalla. Hopeasusi voidaan myöntää arvoaseman laajalti tunnettuna partiopersoonana saavuttanneelle, omalla poikkeuksellisen suurella panoksellaan positiivisesti ja rakentavasti partiotoimintaa eteenpäin vieneelle henkilölle. Niin paljon asioita, muistoja ja ihmisiä mielessäni. Voisi sanoa kiitos kaikki ” te tiedätte!” Olette huippuja jokainen, kiitos just sinä!
Hopeasusi on tunnustus, josta on nuorena tyttönä (ja vähän vanhempanakin) on voinut vain uneksia. Se on jotain niin isoa ja merkittävää etten todella osannut odottaa sen osuvan koskaan kohdalleni. En vaikka tiedän tehneet partiossa paljon erilaisia johtamistehtäviä, niin lyhyitä kun pitkiäkin reippaasti yli kahden kymmenvuoden ajan. Tunnustus todella tuki aivan puskista ja vieläkin hämmentää ajatus siitä, että jotain tällaista on osunut kohdalleni. Toisena naisena valtakunnallisesti, ensimmäisenä Hämeen Partiopiirissä. Kiitollisena siitä, että niin moni on ollut osana partiopolullani.
Riina Aspila, Hopeasusi 165. kuva Jesse Heiskanen
Olen ollut partiossa tokaluokkalaisesta saakka. Erä-Pirkot lippukunta on ollut aina kotini ja olen valtavan kiitollinen siitä perheestä. Kesken juhlaseremonian soimasin itsenäni, että näinkö se Wärssy katsoo tuimana pilven reunalta, kun tukkani sojottaa ja jalassa olevat housutkin on mustat eikä siniset ja ne kengät pinkit! No tuskin kuitenkaan. Wärssy oli nuorelle partiojohtajalle lippukunnanjohtajana minulle se partioidoli. Hän vaati, ohjasi, tuki ja kiitti. Antoi tehdä, haastoi kuitenkin, muistutti päämäärästä ja lopussa muisti kiittää kaikkia toimeen tarttuneita. Tämä on ollut ohjenuorana minullakin niin partiossa, kun elämässä yleensäkin.
Hyppäsin piiritoimintaan 2003 halusta tehdä partiossa muutakin kuin lippukuntatoimintaa. Ja totisesti olenkin saanut tehdä! Tekijöille on ollut aina tilaa ja ennen kaikkea hyvässä porukassa on saatu paljon aikaan. Olen saanut tehdä Suomen parasta silloista vaeltajaohjelmaa Hämeessä huikealla porukalla. Sen jälkeen matka jatkui koulutuksen pariin ja sittemmin myös sinne paperipartioon eli piirihallitukseen ja puheenjohtajuuteen sekä Suomen Partiolaisten partioneuvostoon. Olen uskaltanut hypätä monesti ylisuuriin saappaisiin, kun on ollut kaverit ympärillä ja mukana matkassa.
Omalla partiopolulla on aina ollut hyviä tyyppejä ihan huikean paljon. Se, että on saanut tehdä isojakin juttuja nuorena, on sen ansiota, että on saanut tehdä yhdessä. Tiiminä, ryhmänä ja parina. On saanut tukea silloinkin, kun edessä on ollut motivaatiomonttu. On saanut innostusta, kannustusta ja tsemppausta eri puolilta hetkiin, kun sitä on tarvittu ja ennen kaikkea silloin kun joku on huomannut, että nyt sitä tarvitaan. On saanut monesti tehdä hommia kokeneempien kanssa! Se jos mikä on kasvattanut ja opettanut. Kaikkea ei ole tarvinnut kantapään kautta kokea. Partiossa parasta on yhdessä tekeminen ja voi kuinka siitä nautin edelleen. Ilves26 leirillä useassakin keskustelussa pohdittiin, mitä hauskaa seuraavaksi tehdään partiossa yhdessä.
Partio on ollut enemmän kuin harrastus. Olen ylpeästi kantanut partion tunnuksia ja kertonut olevani partiossa niin työelämässä kun politiikassa Lempäälässä kun valtakunnan tasolla. On hauskaa, kuinka partio yhdistää. Aina kun uusien tuttavuuksien kanssa selviää, että meillä on yhteinen harrastus riittää siitä juttua pitkäksi aikaa ja aina löytyy myös yhteisiä ystäviä. Partio on heittänyt minua kymmeniin projekteihin, johtamisen kiemuroihin, leireille, radiohaastatteluihin ja yleisöjen eteen puhumaan. On joutunut heittäytymään epämukavuusalueelle ja olemaan kiinni hetkessä. Aina on voinut kuitenkin luottaa siihen, että joku ottaa kiinni, jos kaadun.
”Onni on oikeastaan mahdollisuus tehdä jotain hyvää tai saavuttaa jotain suurta. On otettava jokaisesta tilaisuudesta vaarin, juostava niiden perässä ja hypättävä mukaan! (Baden-Powell)
Olen tehnyt paljon partiossa projekteja. Ilves26 oli osaltani 11 suurleiri (piiri tai valtakunnallinen). Näiden kautta oma verkostoni on laajentunut valtavasti. Monista partio tapahtuma ja leiriprojektien kautta löytyneistä ystävistä on tullut todella läheisiä myös niin sanotusti partion ulkopuolella. Puolisoni Juhon olen tavannut ensimmäistä kertaa partiossa tehdessämme valtakunnallista vaeltajatapahtumaa samassa tiimissä. Lasteni kummeista lähes kaikki ovat tulleet elämäämme partion kautta. Partio on yhdistänyt ja luonut mahdollisuuden syvälle ystävyydelle ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen.
Olen kiitollinen siitä, että tokaluokkalaisena aloitin partion. Se vei mukanaan ja vie edelleenkin. Partio on tarjonnut haastetta, kiitosta ja paikan, jossa kasvaa omien vahvuuksien kautta ja heikkouksista välittämättä. Olen ammentanut partiossa opitusta ja saanut rohkeuden tarttua toimeen, vaikka osaaminen olisi vajavaista ja päämäärä olisi vielä sumuinen. Kiitos Sinulle, joka olet ollut osana partiopolkuani, voi kuinka teitä ihania on niiiiin paljon! Valtavan suuret kiitokset teille, joka olette luottaneet, tukeneet ja uskoneet – hakeneet myös tätä tunnustusta. Lopulta on aina kuitenkin ollut hauskaa yhdessä! Monenlaisia muistoja rikkaampana on jokaisesta reissusta palattu ja palataan jatkossakin. Matka jatkuu ja tekemistä riittää. Valmiina ollaan!
”Mutta oikea tie onneen on muiden ihmisten onnelliseksi tekeminen. Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit!” (Baden-Powell)
Partiolaisille haluan sanoa: pitäkää hauskaa! Astukaa rohkeasti ylisuuriin saappaisiin vaikka yhdessä kaverin kanssa ja toteuttakaa haaveita ja unelmia myös partiossa. Partio mahdollistaa usein paljon isompia vastuita kun mitä koulu tai työelämä tarjoaa. Partio on parasta koettuna ja vielä parempaa on, kun sitä tehdään yhdessä. Teillä on tuki tehdä ja toimia, joten antaa mennä vaan! Jokainen teistä on jonkun tärkeä isompi partiolainen, vaikka ette sitä ehkä edes tiedostaisi. Olkaa tämän luottamuksen arvoisia nyt ja aina. Olkaa valmiina tarttumaan toimeen rohkeasti, innostuneesti ja määrätietoisesti. Ja edelleenkin muistakaa pitää hauskaa!
Esa Salminen kirjoittaa (LVS 15.7) ettei Sääksjärvelle jää käteen mitään asuntomessuista. Ihmetellen kirjoituksen negatiivista sävyä voin vain ihmetellä lausumaa. Lempäälän kannalta Sääksjärvi on juuri nyt yksi Lempäälän merkittävimmistä kehittämiskohteista vaikkei juuri asuntomessut siellä olekaan.
Asuntomessut ovat koko Lempäälän kunnan elinvoimahanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kunnan veto- ja pitovoimaa. Kun kunta kehittyy ja kasvaa, syntyy myös paremmat edellytykset investoida muun muassa Sääksjärvelle.
Sääksjärvelle suunnitellaan uutta lähijuna-asemaa, jonka ympärille rakentuu tulevaisuuden palvelu- ja asuinalue. Aseman seudulle ja siitä kaikkiin suuntiin tulevat myös kävely- ja pyöräilyreitit sekä tietysti liityntäpysäköinti kauempaakin tuleville matkaajille. Lisäksi torikorttelihankkeessa tavoitellaan niin uutta kohtaamispaikkaa torin muodossa kuten myös kirjastoa, liiketiloja ja asumista. Sääksjärvi ja sen asema yhtenä tulevaisuuden liikenteen solmukohtana on kiistaton.
Kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä eikä kaikkialla yhtä aikaa. Miten me asukkaat ajattelemme omasta asuinalueestamme, miten haluamme olla sitä kehittämässä vai haluammeko? Mistä siis syntyy kirjoituksen vastakkainasettelu?
Lempäälän vahvuus on se, että sen eri taajamat ja kylät täydentävät toisiaan. Kunnan menestys ei synny siitä, että jokainen investointi kohdistuu tasaisesti joka vuosi kaikkialle, vaan siitä, että kokonaisuus vahvistuu pitkäjänteisesti. Asuntomessut ovat yksi askel tällä tiellä – eivät päämäärä sinänsä. Hyödynnämmekö tämän mahdollisuuden vai jätämmekö hyödyntämättä?
Itse olen kutsunut Lempäälään ja asuntomessuille ystäviä ja tuttavia ympäri Suomen. Samalla tutustumaan kotikuntaan ja käyttämään tarjolla olevia palveluita. Tämän kautta vähintäänkin jokainen mahdollistaa asuntomessujen hyödyttämisen – myös Sääksjärvelle.
Riina Aspila Kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.)
Joka kevät suuri joukko nuoria jää harmillisesti ilman korkeakoulupaikkaa, vaikka motivaatio ja opiskeluhalu olisivat olleet korkealla. Usein hyvä koulumenestys toisella asteellakaan ei tuota toivottua tulosta eli jatkopaikkaa. Ministeri Talvitien toimesta Opetus- ja kulttuuri ministeriössä suunniteltu opintosetelikokeilu on tervetullut uudistus.
Syksyllä käynnistyvä opintosetelikokeilu tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa jopa 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa maksutta. Seteli on tarkoitettu alle 29-vuotiaille toiselta asteelta valmistuneille nuorille, jotka ovat hakeneet korkeakouluun, mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan opiskelupaikkaa.
Uudistus on tärkeä erityisesti siksi, että se ehkäisee välivuoden muuttumista tyhjäksi odotteluksi -kaikille kun ei työtäkään aina tahdo löytyä. Avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa nuori voi kokeilla eri aloja, kehittää osaamistaan ja löytää oman suuntansa ilman pääsykokeiden painetta. Samalla opinnot voivat myöhemmin helpottaa ja kannustaa siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi.
Suomessa puhutaan usein koulutuksen merkityksestä, mutta pelkkä puhe ei riitä. Opintoseteli on hallitukselta konkreettinen teko, joka osoittaa, ettei nuoren tulevaisuus saa kaatua yhteen epäonnistuneeseen hakukertaan. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus jatkaa oppimista ja rakentaa omaa polkuaan myös silloin, kun ensimmäinen ovi ei heti avaudu.
Opintoseteli ei ratkaise kaikkia koulutusjärjestelmän ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Parhaimmillaan se lisää koulutuksellista tasa-arvoa, vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja auttaa Suomea hyödyntämään nuorten osaamista entistä paremmin.
Minun vappuuni kuului jo perinteeksi muodostunut Lempäälän Kokoomuksen sinivalkoinen Vappu. Lakitimme Aleksanteri Aavan patsaan vanhalla kirjastolla. Ehkä ensi vuonna patsas on jo siirretty uuteen paikkaan.
Saimme juhlaan puheen kansanedustaja Arto Satoselta. Taloustoimet- ja kasvu, turvallisuus Pirkanmaan näkökulmalla olivat pääasiassa. Ja hyvä näin!
Juhlan jälkeen suuntasimme koko joukolla Olkkarin Vappuun munkille ja simalle. Kyllä maistui taas!
Ministeri Häkkänen ja Kokoomuksen aktiiveja kuvassa 13.4.2025
Puolustusministeri Antti Häkkänen vieraili Lempäälässä 13.4.2026 S-marketilla. Vierailullaan ministeri tapasi kuntalaisia sekä meitä kunta- ja seurakuntapäättäjiä. Keskustelun aiheita on ennakoidusti turvallisuus ja puolustus. Kuntalaiset saivat hyvin esittää kysymyksiä suorana ministerille.
Lempäälän asuntomessut kiinnostivat ministeriä kovasti. Tulevan kesän suuri tapahtuma on Lempäälässä merkittävä ja mahdollistaa koko Pirkanmaalle ison määrän vierailijoita ympäri maan. Lempäälän sijaintia monen sektorin solmukohtana pidettiin tärkeänä. Toivotin ministerin tervetulleeksi asuntomessuille ja Lempäälään vähän pidemmälle reissulle. Täällä riittää koettavaa ja nähtävää
Tuore Nuorisobarometri nostaa esiin huolestuttavia viestejä nuorten hyvinvoinnista. Yhä useampi nuori kokee epävarmuutta tulevaisuudestaan, yksinäisyyttä sekä heikentynyttä luottamusta yhteiskuntaan. Nämä ilmiöt näkyvät myös meillä.
Lempäälässä nuorten hyvinvointiin on onneksi panostettu viime vuosina monin tavoin. Nuorisotyössä löytyy niin kohtaamispaikkoja, Pointti kun Ohjaamokin. Toimintaa löytyy kavereiden ja myös tuttujen aikuisten kohtaamiseen, kun mahdollisuuteen harjoitella työnhakua, tutustua koulutusmahdollisuuksiin ja vahvistaa elämänhallintataitojaan. Myös uusi kuntakeskustaan sijoittuva nuorisotila on tulossa. Lukion upeat ilmastosoturit ovat myös toteuttaneet Tulevaisuuden usko työpajoja, jota vetää itse nuoret. Tätä kaikkea tarvitaan lisää!
Silti nuorisobarometrin viesti muistuttaa, ettei työ ole valmis meilläkään. Monista toimistamme huolimatta mielenterveyden haasteet, yksinäisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta koskettavat monia. Kun nuorten ääni otetaan vakavasti, rakennamme samalla vahvempaa ja toiveikkaampaa tulevaisuutta koko yhteiskunnalle.
Kysymys kuuluukin, miten me kaikki yhdessä voisimme tukea ja kuulla nuoria paremmin, jotta usko tulevaisuuteen saataisiin palautettua? Nuorten asia on yhteinen!
Riina Aspila Kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.)
Hyvät urheilijat, valmentajat, katsojat ja karnevaaliväki,
Lempäälän kunnan puolesta minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Lempäälän Hyppykarnevaaleille! Tämä tapahtuma on meille enemmän kuin vain treeniä, kokemusta tai kilpailua – se on yhteisöllisyyden, ilon ja urheilun juhla. Hyppykarnevaalit kokoavat yhteen nuoria ja kokeneita hyppääjiä, intohimoisia valmentajia ja yleisöä, joka kannustaa suurella sydämellä. Täällä jaetaan kokemuksia, opitaan toisilta, hiotaan tekniikkaa ja ennen kaikkea pidetään hauskaa!
Erityisen lämpimät kiitokset tapahtuman järjestäjille, kaikille vapaaehtoisille, meidän upeille seuroille ja yhteistyökumppaneille. Ilman teitä tämä kokemus nuorille ei olisi mahdollista. Teidän työnne tekee hyppykarnevaaleista elävän, sujuvan ja merkityksellisen.
Lempäälä on ylpeä saadessaan isännöidä tapahtumaa, jossa tavoitteet kohoavat kirjaimellisesti myös korkeuksiin – ja samalla rakennetaan tulevaisuutta, jossa liikkumisen ilo ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä. Ja toivottavasti tämän myötä myös uudet ennätykset!
Toivotan kaikille osallistujille onnistumisia, elämyksiä ja rohkeita loikkia – niin urheilukentällä kuin sen ulkopuolellakin. Tehkää tästä tapahtumasta ikimuistoinen!
Hyvät seutupäiväläiset, vanhat tutut ja uudet tuttavuudet, Tervetuloa Lempäälään
Viime viikkojen aikana olemme sanoneet useat hyvästit ja myös uudet tervehdykset. Valtuustokauden päättyminen ja uuden alkaminen on väliin hämmentävää aikaa. Vaalit on käyty, sen päälle neuvotteluita. Pohditaan luottamushenkilöpaikkoja ja mietitään missä kokoonpanossa päätöksiä omassa kotikunnassa tehdään jatkossa. Valtuuston viimeisessä kokouksessa on aina vähän haikea fiilis, kun hyvästit sanotaan niille luottamushenkilöille, jotka uransa siinä kohtaa päättää.
No kaikki nämä jää muisteloihin, kun uusi valtuustokausi taas alkaa. Meillä Lempäälässä tällä viikolla kokoontui uusi valtuusto, kuten monessa seudun muussa kunnassa. Olo oli taas kuin ekaluokkalaisella. Uusia ihmisiä, jännityksen tunnelmaa ja tietysti niitä paikkavalintoja. Kaikki on jotenkin uutta, myös meille konkareille. ihanaa nähdä täällä teitä vanhoja tuttuja, mutta vielä ihanampaa – jos näin nyt voi sanoa, on nähdä myös uusia kasvoja. Niin luottamushenkilöinä kuin viranhaltijoina kunnista ja seututoimistosta.
Kokonaisuudessaan tämä valtuustokausi on ollut todella raskas. En tiedä teistä muista, mutta itse ainakin odotan jotain vähän tasapaksuisempaa. Tällä kaudella kohdattiin koronaa, perustettiin hyvinvointialueet ja käytiin vaalit tavallaan kahteen kertaan, myös TE-uudistus osui kalkkiviivoille. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja talous sakkasi monissa kunnissa aika isosti. Oli säästöohjelmien vuoro. Välillä mietin että oliko meillä mitään kivaa? No olihan meillä. Lempäälässä on avattu komeat ja palkintoja voittaneet kuntoportaat, Ideaparkin alle avautui Louhi uimahalli-kylpylä, kouluja on peruskorjattu, laajennettu ja rakennettu. On voitettu palkintoja yrittäjämyönteisyydessä ja kasvettu asukasmäärässä. Pärjätty monella tapaa haastavina aikoina. Moni teistä miettii nyt, että mitäs meillä kotikunnassa on tehty. Varmasti tulee mieleen montakin hyvää juttua. Ehkä jokuselle saattaa tulla mieleen myös pari somekohua ja asiaa jota ei niin ikävä ole.
Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos! Ja sen keskellä nyt ollaan. Muuten ihan konkreettisesti, ei siis vain luottamushenkilöiden näkökulmasta. Olemme siis Lempäälä-talossa, tarkemmin ihanassa lempikirjastossa. Jokunen saattaa olla täällä tänään ensimmäistä kertaa. Mutta tuskin viimeistä.
Lempäälä-talo on meidän kunnan yhteinen olohuone. Kirjasto, kunnanvirasto, kokous ja kohtaamispaikka lapsille, nuorille, perheille, ikäihmisille. On jumppaa, on kulttuuria, seminaareja, vanhempain iltoja lautakuntien kokouksia jne jne. Talo valmistui koronan aikaan ja on tällä valtuustokaudella päässyt oikeastaan kunnolla tositoimiin. Naapurissa tuolla on GIN tislaamo. Siellä valmistuu maailman parasta Giniä. Erik Edner torin toinen laita odottaa vielä rakentamista, mutta jossain kohtaa täällä on vielä enemmän naapureita luvassa. Naapurissa tuolla on Vuoden 2024 Silta -palkinnon voittanut Telkäntaipaleen silta, joka sitoo yhteen kuntakeskustan raiteiden molemmin puolin. Rata kulkee naapurissa ja jos joskus mietit, missä kannattaa etelästä tai pohjoisesta väkeä tavata, niin tässäpä sinulle paikka kohtaamiseen. Lempäälä on lähellä ja saavutettava helposti, nopeasti ja vaivattomasti.
Hyvät ystävät,
Jos jotain Lempäälästä, seutuyhteistyöstä ja kumppanuuksista haluan sanoa on sillan rakentaminen. Se kuvaa minusta hyvin sitä mistä tässäkin tänään on kyse. Yhteistyöstä, yhteisestä halusta tehdä asioita yhdessä, toinen toisiltamme oppien ja usein myös toisiamme kirittäen.
Tiedetään kaikki, että rakentaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Rakentaminen ei onnistu, jos ei suunnitella ja toteuteta asioita yhteistyössä. Kukaan ei rakenna siltaa yksin. Minulle seutuyhteistyö on ollut vahvaa verkostoitumista muiden kuntien päättäjien kanssa. Se on ollut myös vahvaa edunvalvontaa ja vaikuttamista. Aika vahva on näissä asioissa selkänoja yleensä ollut. Ja tämä seutupäivä – se on eräänlainen tyhypäivän ja kevätjuhlan sekoitus meille jokaiselle.
Nautitaan tästä illasta, jutellaan ja tullaan tutuiksi toisillemme. Pidetään huolta, että uudet ensikertalaiset tapaavat konkareita ja päinvastoin. Huolehditaan siitä, että jokaisella on hauskaa ja hyvä mieli. Huolehditaan yhdessä siitä, että seutuyhteistyön tavat, mallit ja eräänlainen perintö tämänkin illan myötä tulee tutuksi uusille luottamushenkilöille ja työntekijöillemme jotka ovat täällä tänään ensimmäistä kertaa.
Vielä loppuun sananen Tove Janssonilta
Ajatella, ajatella, sanoi Muumimamma tirkistellen kohti aurinkoa. Elämä on aika kummallista. Tässä sitä on ikänsä uskonut, että hopeatarjotinta voi käyttää vain yhdellä tavalla ja sen on kin paljon parempi johonkin aivan muuhun. Ja kaikki sanovat: Älä keitä niin paljon hilloja – ja miten ollakaan, kaikki tulee kuitenkin syödyksi.
Ennakkoäänestys on alkanut ja vaalikampanjan loppukiri käynnistynyt.
Olen vaaleissa ehdolla vain kuntavaaleissa. Halusin priorisoida ajankäytön. Kiireelliseen perheen arkeen ja työelämään ei yksinkertaisesta mahdu paljon enempää politiikkaa kun nyt mahtuu. Olen halukas jatkossakin käyttämään kuntalaisten ääntä vastuullisissa tehtävissä kotikunnassa.
Olen valmis tekemään töitä kuntalaisten eteen nimen omaan kunnan luottamustehtävässä. Alueella vaikuttaminen vaatii paljon aikaa perehtymiseen ja päätöksentekoon. Koen, että tässä kohtaa perehtyminen molempiin päätöksentekoelimiin ei ole mahdollista tai järkevää. Ei tilanteessa, jossa haluaa itsekin joskus harrastaa ja mahdollistaa lasten harrastaminen ja perheen yhteinen aika.
Toivon olevani luottamuksen arvoinen kotikunnan päätöksentekijänä jatkossakin. Minua voi äänestää numerolla 51!
