Esa Salminen kirjoittaa (LVS 15.7) ettei Sääksjärvelle jää käteen mitään asuntomessuista. Ihmetellen kirjoituksen negatiivista sävyä voin vain ihmetellä lausumaa. Lempäälän kannalta Sääksjärvi on juuri nyt yksi Lempäälän merkittävimmistä kehittämiskohteista vaikkei juuri asuntomessut siellä olekaan.
Asuntomessut ovat koko Lempäälän kunnan elinvoimahanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kunnan veto- ja pitovoimaa. Kun kunta kehittyy ja kasvaa, syntyy myös paremmat edellytykset investoida muun muassa Sääksjärvelle.
Sääksjärvelle suunnitellaan uutta lähijuna-asemaa, jonka ympärille rakentuu tulevaisuuden palvelu- ja asuinalue. Aseman seudulle ja siitä kaikkiin suuntiin tulevat myös kävely- ja pyöräilyreitit sekä tietysti liityntäpysäköinti kauempaakin tuleville matkaajille. Lisäksi torikorttelihankkeessa tavoitellaan niin uutta kohtaamispaikkaa torin muodossa kuten myös kirjastoa, liiketiloja ja asumista. Sääksjärvi ja sen asema yhtenä tulevaisuuden liikenteen solmukohtana on kiistaton.
Kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä eikä kaikkialla yhtä aikaa. Miten me asukkaat ajattelemme omasta asuinalueestamme, miten haluamme olla sitä kehittämässä vai haluammeko? Mistä siis syntyy kirjoituksen vastakkainasettelu?
Lempäälän vahvuus on se, että sen eri taajamat ja kylät täydentävät toisiaan. Kunnan menestys ei synny siitä, että jokainen investointi kohdistuu tasaisesti joka vuosi kaikkialle, vaan siitä, että kokonaisuus vahvistuu pitkäjänteisesti. Asuntomessut ovat yksi askel tällä tiellä – eivät päämäärä sinänsä. Hyödynnämmekö tämän mahdollisuuden vai jätämmekö hyödyntämättä?
Itse olen kutsunut Lempäälään ja asuntomessuille ystäviä ja tuttavia ympäri Suomen. Samalla tutustumaan kotikuntaan ja käyttämään tarjolla olevia palveluita. Tämän kautta vähintäänkin jokainen mahdollistaa asuntomessujen hyödyttämisen – myös Sääksjärvelle.
Riina Aspila Kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.)
Joka kevät suuri joukko nuoria jää harmillisesti ilman korkeakoulupaikkaa, vaikka motivaatio ja opiskeluhalu olisivat olleet korkealla. Usein hyvä koulumenestys toisella asteellakaan ei tuota toivottua tulosta eli jatkopaikkaa. Ministeri Talvitien toimesta Opetus- ja kulttuuri ministeriössä suunniteltu opintosetelikokeilu on tervetullut uudistus.
Syksyllä käynnistyvä opintosetelikokeilu tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa jopa 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa maksutta. Seteli on tarkoitettu alle 29-vuotiaille toiselta asteelta valmistuneille nuorille, jotka ovat hakeneet korkeakouluun, mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan opiskelupaikkaa.
Uudistus on tärkeä erityisesti siksi, että se ehkäisee välivuoden muuttumista tyhjäksi odotteluksi -kaikille kun ei työtäkään aina tahdo löytyä. Avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa nuori voi kokeilla eri aloja, kehittää osaamistaan ja löytää oman suuntansa ilman pääsykokeiden painetta. Samalla opinnot voivat myöhemmin helpottaa ja kannustaa siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi.
Suomessa puhutaan usein koulutuksen merkityksestä, mutta pelkkä puhe ei riitä. Opintoseteli on hallitukselta konkreettinen teko, joka osoittaa, ettei nuoren tulevaisuus saa kaatua yhteen epäonnistuneeseen hakukertaan. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus jatkaa oppimista ja rakentaa omaa polkuaan myös silloin, kun ensimmäinen ovi ei heti avaudu.
Opintoseteli ei ratkaise kaikkia koulutusjärjestelmän ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Parhaimmillaan se lisää koulutuksellista tasa-arvoa, vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja auttaa Suomea hyödyntämään nuorten osaamista entistä paremmin.
Minun vappuuni kuului jo perinteeksi muodostunut Lempäälän Kokoomuksen sinivalkoinen Vappu. Lakitimme Aleksanteri Aavan patsaan vanhalla kirjastolla. Ehkä ensi vuonna patsas on jo siirretty uuteen paikkaan.
Saimme juhlaan puheen kansanedustaja Arto Satoselta. Taloustoimet- ja kasvu, turvallisuus Pirkanmaan näkökulmalla olivat pääasiassa. Ja hyvä näin!
Juhlan jälkeen suuntasimme koko joukolla Olkkarin Vappuun munkille ja simalle. Kyllä maistui taas!
Ennakkoäänestys on alkanut ja vaalikampanjan loppukiri käynnistynyt.
Olen vaaleissa ehdolla vain kuntavaaleissa. Halusin priorisoida ajankäytön. Kiireelliseen perheen arkeen ja työelämään ei yksinkertaisesta mahdu paljon enempää politiikkaa kun nyt mahtuu. Olen halukas jatkossakin käyttämään kuntalaisten ääntä vastuullisissa tehtävissä kotikunnassa.
Olen valmis tekemään töitä kuntalaisten eteen nimen omaan kunnan luottamustehtävässä. Alueella vaikuttaminen vaatii paljon aikaa perehtymiseen ja päätöksentekoon. Koen, että tässä kohtaa perehtyminen molempiin päätöksentekoelimiin ei ole mahdollista tai järkevää. Ei tilanteessa, jossa haluaa itsekin joskus harrastaa ja mahdollistaa lasten harrastaminen ja perheen yhteinen aika.
Toivon olevani luottamuksen arvoinen kotikunnan päätöksentekijänä jatkossakin. Minua voi äänestää numerolla 51!
Lauantaina 22.2 vietettiin partiossa muistelemispäivää. Päivä on partiolaisille merkityksellinen, sillä se on perustajamme Robert Baden-Powellin ja hänen vaimonsa Olaven yhteinen syntymäpäivä. Päivän juhliminen ei ole vain menneisyyden tarkastelua, vaan tärkeä väline tulevaisuuden rakentamisessa. Erityisesti silloin, kun rakennamme yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta kestävästi.
Kun vaalikauden alussa rakensimme Lempäälän kunnan strategiaa painotimme siinä osallistumista ja yhteistyötä. Nämä ovat Kokoomukselle merkityksellisiä asioita. Asioita joita me olemme halunneet edistää koko vaalikauden. Aivan kuten avointa päätöksentekoa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Miksi sitten puhun näistä nyt? Vaalien alla moni kuntavaikuttaja pohtii saavutettuja asioita. Niitä, missä olemme olleet mukana vaikuttamassa ja mitä olemme saaneet aikaan. Muistelemalla menneitä voimme rakentaa entistä vahvempaa ja osallistavampaa politiikkaa ja päätöksentekoa. Ottamalla opiksi onnistumisista ja joskus niistä epäonnistumisistakin.
Jokainen meistä voi vaikuttaa paikalliseen kehitykseen ja yhteiseen hyvinvointiin. Siksi mikä lähdin aikanaan mukaan kuntapolitiikkaan ja siksi minä olen ehdolla tulevissakin vaaleissa Lempäälässä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro talousarviosta vuodelle 2024. Puhuttaessa muutokset mahdollisia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö
Marraskuun sanotaan olevan harmaa ja synkeä, siltä vaikuttaa myös talousarvio ja näkymät joiden äärellä nyt olemme. Harmaata on. Ilman haastavaa taloustilannetta ja sen tuomaa sopeutustarvetta, voisi ajatella että talousarvio tulevalle vuodelle ja hyvin edellisen kaltainen. Isoja uusia avauksia ei ole ollut tarpeen tehdä ja aiemmat avauksen mm. kodinhoidon kuntalisästä on vauhdikkaassa pilotointi ja vaikutusten seuranta vaihteessa.
Aiempien pitkään jatkuneiden kasvubudjettien jälkeen ollaan sopeutustilanteessa. Raami, jolla lautakunnat lähtivät keväällä rakentamaan omaa budjettiaan oli jo lähtökohtaisesti alijäämäinen. Tästä vielä syksyn aikana synkentynyt taloustrilanne ja vielä tilaamatta ja ylläin viime viikolla tietoon saadun viime hallituksen tekemän sote-uudistuksen myötä alijäämämme on reippaasti tuplaantunut alkuperäisestä. Sopeutusohjelman laatiminen oli välttämätön päätös
Viime kokouksessa valtuusto halusi äänestysten jälkeen korottaa veroja, joten verotulot tulevat paikkaamaan osan 6 (nyt jopa 8 miljoonan) alijäämästä. Ennusteen mukaan noin 2,8 miljoonalla eurolla. Valtuusto on sitoutunut hakemaan loput muilla toimilla. Tekemistä siis riittää. Kokonaisuus ei tule olemaan helppo rakentaa.
Työ vaatii asiaan sitoutuneen porukan, joka on valmis keskustelemaan kaikista asioista. Porukan, joka on valmis hakemaan erilaisia ratkaisuja ja haastamaan työntekijöitä ja päättäjiä pohdintaan, tiedonkeruuseen ja ohjelman valmistelutyöhön. Vasta viimeisenä tulevat valinnat. Kokoomuksella ei ole olemassa listaa sopeutukseen. Kokoomus haluaa, että ennen päätöksiä meillä on olemassa ideoita sopeutuksiin sekä tuottojen lisäämiseen. Kokoomus haluaa, että meillä on ajankohtainen tieto, jotta päätöksiä voidaan arvioida parhaan mahdollisen tiedon valossa. Kokoomus on valmis keskustelemaan kaikista vaihtoehdoista, jotta paras mahdollinen ohjelma usealle vuodelle saadaan aikaan. Vain tekojen kautta meillä on mahdollisuus päästä uuden kasvun tielle.
Hyvä puheenjohtaja,
Kokoomus iloitsee siitä, että kunta on viime vuosien aikana tehnyt monia toimia liikkumattomuuden ehkäisemiseksi. Ensimmäiset luistelijat ovat päässeet luistelemaan täälläkin parjatulla tekojäällä. Kohuakin aiheuttanut Areena aukeaa tulevan vuoden aikana harrastajille. Tykkilumella hiihdetään ja toivottavasti pian myös luonnon lumella. Moninpaikoin liikkumisen tilan suhteen on vielä tekemistä, mutta suunta on ollut oikea. Oli kyse sitten liikuntapaikoista tai -tiloista mikään ei pysy kunnossa ilman huoltoa. Toivomme todella, että kunnassa otetaan vakavasti uusien ja vanhojen hyvien liikkumista lisäävien tilojen ja paikkojen ylläpidosta myös tiukassa taloustilanteessa.
Tästä pääsemmekin lähes lempiaiheeseemme korjausvelkaan. Tällaisina aikoina, kun talous sakkaa ja alijäämää kertyy on sopeutettava monesta kohdasta. Erityisesti siksi olisi tärkeää, että korjausvelan määrän kasvu voitaisiin minimoida. Meidän korjausvelka on huikea ja usein määrärahat syö kiireelliset, äkilliset ja yllätykselliset kohteet. Jossain kohtaa olemme tilanteessa, jossa pitkään listalla olleita ei tarvitse enää korjata. Onko meillä varaa tähän? Joitain korjaustöitä voitaisiin ehkä kustannustehokkaasti toteuttaa Lekitekin toimesta, kun siellä rakennuspuollella on rauhallisempaa ennen uutta kasvun aikaan.
Arvoisa puheenjohtaja
Elinvoimaa me tarvitsemme. Mistä se sitten syntyy? Hyvinvoivista ja aktiivisista kuntalaisista, jotka haluavat asua Lempäälässä ja vaikuttaa ympäristöönsä. Työstään innostuneista ja motivoituneista työntekijöistä, jotka haluavat luoda ja mahdollistaa elinvoiman. Yrityksistä jotka haluavat sijoittua Lempäälään, työllistää ja myös kasvaa – olla luomassa ympärilleen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa.
Talouden näkökulmasta elinvoimaa tehdään kaikilla palvelualueilla. Asia ei ole vain elinvoimajaoston tai Lempäälän Kehitys Oy:n asia. Se on kaikkien asia, kuten Strategiassakin näkyy. Elinvoiman ylläpitäminen tarvitsee pitkäjänteistä työtä niin kunnan sisällä kun kumppaneiden kanssa. Elinvoimaa lisäävät toimet eivät saa jäädä rattaiden alle talouden haasteiden aikana.
Puheenjohtaja,
kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää viranhaltijoita, poliittisia ryhmiä, kunnan henkilöstöä ja kaikkia muita asianosaisia hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena talousarvion valmistelussa. Ryhmien välisissä käytiin hyviä keskusteluja ja viimeisiä viilauksia vielä teksteihin hyvässä yhteishengessä. Tuntuukin siltä, että Lempäälässä on jatkossakin hyvä asua ja yrittää, myös aikoina kun aurinko ei aina paista. Yhdessä tehden tulee yleensä parasta!
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron Tilinpäätös 2022-keskustelussa piti ryhmän puheenjohtaja Riina Aspila. Valtuuston kokous 14.6.2023. Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat ja kokousta seuraavat
Vuoden 2022 tilinpäätös on nyt kirjoissa ja kansissa ja tulevan vuoden 2024 talousarvioprosessi on käynnistymässä. Tilinpäätöksen analyysilla suunnittelemme myös tulevaa. Osavuosikatsaus kertoo siitä, missä olemme nyt menossa ja suunnitelma ohje tuleville vuosille ohjaa talous prosessia eteenpäin. Kaikki näppärästi samassa kokouksessa.
Viime vuosi valmisteltiin vahvasti sote-palveluiden hyvinvointi alueelle siirtämistä. Kevättä leimasi osin vielä Korona ja myös Venäjän hyökkäys sota Ukrainaan loi uusia uhkakuvia. Talouden näkökulmasta vuodesta selvittiin nippanappa kuivin jaloin. Positiivinen tulos saatiin tahkottua kun toimintakatteen ollessa miinusmerkkinen -139,1 milj. € eli heikkeni 14,4 milj. € edellisvuodesta. Käyttötalouden nettomenot taas kasvoivat peräti +11,5 %.
Vuoden 2022 oli kasvubudjetti, jota valtuusto tervehti aikaan ilolla. Kasvubudjetti kuitenkin kasvoi ja kasvoi. Se lienee yksi haastavista asioista kasvukunnassa. Meillä on paljon halua ja tarvetta uusiin rahareikiin ja vanhoja paikkaamaan. Nyt näyttää siltä että kasvubudjettien aika on ohi.
Kokoomus on aiemminkin puhunut käyttötalouden kasvusta ja sen tuomista haasteita. Menojen jatkuva kasvu näkyy synkkinä pilvinä tulevien vuosien yllä. Julkisen sektorin krooninen velkaantuminen on tarpeen saada kuriin tehostamalla siellä missä se on mahdollista ja arvioimalla, miten saamme verovarat käytettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi soten mentyä hyvinvointi alueelle, uudessa kunnassa yksi näistä asioista hyvinvoinnista huolehtiminen ja sairastumisten ennaltaehkäisy. Puhutaan myös siitä miten liikkumattomuuden kovat kustannukset saadaan vähenemään. Tähän työhön rahavirtojen ohjaamisen priorisointiin tarvitaan niin henkilöstö, kuntalaiset kuin meidät luottamushenkilötkin.
Arvoisa puheenjohtaja,
Lempäälällä on edelleenkin mittava määrä korjausvelkaa nykyisistäkin omaisuuseristä. Korjausvelkaa on saatava pienennettyä tulevina vuosina huomattavasti, ettei meille muuallakin käy kuten Mäyriässä! Tämä on hyvä muistaa taas, kun tulevien vuosien suunnitelmaa tehdään.
Tilinpäätös kun osavuosikatsaus kin kertoo edessä olevista haasteista, joihin kaikkiin ei kunta pysty itse vaikuttamaan. Hintojen nousu energiasta tarvike kuluihin ja rakentamisesta ruokaan, ovat asioita jotka vaikuttavat suuresti. Tässä ei lämmitä ajatus siitä, että tilanne on sama muilla kunnilla ja myös kuntalaisilla. On haettava ratkaisuja, joilla elinvoimaa voidaan luoda ja hyvinvointia ylläpitää kestävästi.
Olemme aiemmin puhuneet henkilöstön hyvinvoinnin ja pitovoiman tärkeydestä. Kunnassa tulee jatkossakin miettiä keinoja pitovoimaan. Tällä hetkellä on monella sektorilla työntekijöiden markkinat. Meidän tulee varmistaa, että Lempäälässä on hyvä tehdä työtä, kuten Taina Hellsten aiemmin omassa kunniamerkki kiitospuheessaan mainitsi. Kun saa vaikuttaa omaan työhönsä ja saa työskennellä kannustavassa ilmapiirissä innostuen ja omasta työssä tullaan kuulluksi ja työstä saa myös kiitosta, ollaan jo pitkällä. Pidetään huolta että tämä on mahdollista kaikissa työtehtävissä.
Kokoomus pitää tärkeänä, että Lempäälän kunnan tonttivaranto kehittyy suotuisaan suuntaan ja uusia asukkaista saadaan tulevaisuudessa Saikan ja Hauralan rakentumisen myötä. Me Kokoomuksessa uskomme, että Lempäälä on vetovoimainen kunta jatkossakin.
Kuten senaattori maanantain infossa sanoi, säästöliekillä tulee myös valtio elämään tulevat vuodet, jotta valtion talous saadaan kuntoon ja nousuun. Ennen sitä meidän tulee Lempäälässä itse priorisoida menomme. Sama koskee niin kuntaa kun konserniyhtiöissä. Kokoomus pitää tärkeänä, että useissa kalvoissa esille nostetut verojen korotukset ovat viimeinen keino, ei talouden tasapainottamisen lähtökohta.
Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja eri sidosryhmiä yhteistyöstä ja panoksesta tilikaudella 2022. Jatketaan strategia kautta ja tulevaisuuden suunnittelua yhdessä kuntamme parhaaksi!
Eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten Lempäälä sai pitkän ajan jälkeen taas edustajan Arkadianmäelle. Näissäkin eduskuntavaaleissa meillä on mahdollisuus äänestää Lempäälästä edustus eduskuntaan – mieluiten useampi.
Mitä oman kunnan kansanedustaja voi kunnalle ja kuntalaisille merkitä? Kansanedustaja edustaa sananmukaisesti kansaa. Heidän tehtävänään on säätää lakeja. Parhaimmillaan kansanedustajat pystyvät auttamaan, tukemaan ja ajamaan kotipaikkansa tärkeitä asioita ja hoitamaan Lempäälän edunvalvontaa, edistää meille tärkeitä hankkeita ja niiden rahoitusta. Luonnollista on, että useimmiten merkitys ja mahdollisuudet vaikuttamiseen kasvavat mikäli puolue on hallituksessa ja jos maakunnassa on oma ministeri. Mutta kuten tällä eduskuntakaudella olemme huomanneet, aina ministeri ei mitään takaa.
Yhteistyökyky onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, mitä kansanedustajalla voi olla. Hyvät valmiit ja koko maan kattavat verkostot yli puoluerajojen auttavat vaikuttamisessa ja ihan arjen työssäkin. Valmiiksi vahva osaaminen Pirkanmaan eri toimielimissä takaa vaikuttamisen paikat ilman opettelua. Vaikuttavimmat tekijät eduskunnassa tekevät yhteistyötä niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolella, myös kansainvälisesti. Tätä osaamista muutamilla ehdokkailla on.
Vaaleissa äänestämällä voimme varmistaa oman kunnan kansanedustajuuden. Tämänkin lehden palstoilla on veikattu parhaimpia mahdollisuuksia omaavia ehdokkaita. Pidetään huolta siitä, että Lempäälästä on vahva edustus eduskunnassa vaalien jälkeen. On aika tehdä fiksuja valintoja.
Lempäälän kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020 ja hyvinvointisuunnitelman 2022-2024 sekä vuoden 2021 hyvinvointiraportin hyväksyminen. Ryhmäpuheenvuoro kok 31.8 / Riina Aspila
Arvoisa puheenjohtaja,
Käsittelyssä on kolme isoa ja merkityksellistä asiaa hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomus kertoo meille huolestuttavasti siitä, että vaikka Koronavuosina tehtiin paljon ja monenlaisia toimia hyvinvoinnin tukemiseen ja ylläpitämiseen, se myös aiheutti meille hoitovelkaa. Vuosittain saatu raportti kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on monin osin luettavissa positiiviseksi. Lempälään kunnassa on aktiivista ja hyvinvoivaa väestöä, kun verrataan valtakuntaan keskimäärin. Valtaosa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämään, mutta kaikissa ikäluokissa tyytyväisyys on laskenut edellisestä 2019 mittauksen tasosta. Nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt vajaasta 10% yli 20%. Nämä ovat asioita joita ei voi jättää huomiotta.
Hyvinvointia voi edistää jokainen omalla toiminnallaan, mutta siihen tarvitaan monin osin tukea. Meillä on tiedossa kouluelämän haasteet ja miten siihen on pystytty Lempäälässä vastaamaan. Olemme kuulleet pitkistä jonoista mm. perheneuvolassa. Nuoret ovat joutuneet odottamaan usein liian pitkään. Lempäälä ei tässä asiassa ole valitettavasti poikkeus. Nuorten pahoinvoinnin kääntäminen paremminvointiin pitää löytää resursseja sekä monipuolisia keinoja. Aikaa ei ole hukattavaksi! Asia ei ole yksin kunnan, vaan tämän pitää olla yhteinen asia ja nyt hyvinvointialueella täytyy tarttua tähän asiaan kiireesti.
Hyvät valtuutetut,
Harrastava iltapäiväkerho -toiminta on lempäälässä ollut menestys. Hankerahojen pienennyttyä monissa kodeissa on oltu harmissaan, kun toimintaa on parin vuoden jälkeen jouduttu supistamaan rajusti. Syynä luonnollisesti se, että toiminta on pyörinyt hankerahalla, jota nyt enää on saatavissa hyvin pieni määrä suhteessa ensimmäiseen vuoteen. Kunnalla ei ole löytynyt rahareikää tätä lovea paikkaamaan.
Kokoomuksen valtuustoryhmän korviin on kantautunut paljon hyvää ja rohkaisevaa palautetta harrastavista iltapäiväkerhoista. Pohdimmekin, että valtuuston olisi hyvä saada kuulla analyysiä kerhojen toiminnasta ja käyttöasteesta, jotta meillä olisi mahdollisuus arvioida ja jopa varautua tulevien vuosien budjetissa siihen, että jonkinlainen kerhotoiminta voidaan hankerahan loputtua myös säilyttää.
Me kaikki tiedämme, että liikkuminen on tärkeää jokaisen arjessa. Arjen liikkumisen taidot opitaan jo päiväkodeissa ja koulujen alaluokilla. Lempäälässä on paljon hyvällä käytöllä olevaa liikuntatilaa ulkona, sisällä ja metsässä. Meillä on monipuolisesti myös mahdollisuus harrastaa liikuntaa erilaisissa seuroissa ja yritysten toimesta.
Lempäälässä liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittain 16,7 miljoonaa euroa.Liikkumisen ja liikunnan ilon tulee olla kaikkien ulottuvilla – esteettömästi ja saavutettavissa. Uuden, vuoden 2023 kunnille käyttöön tulevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosan HYTE-kertoimen kautta arvioidaan kuntia. Lempäälän on tärkeä pitää huolta kuntalaisista ja varmistaa täten myös hyvät HYTE-kertoimet. Varsinaisesti mitään uutta kertoimet eivät mittaa. Lempäälässä on pitkään tehty töitä kunnassa toimivien järjestöjen kanssa, joten meillä on kaikki onnistumisen edellytykset olemassa.
