Vuosi vaaleihin

Kuntavaalit käydään  tasan vuoden kuluttua. Rehellisesti sanottuna, ihan hirveästi en ole tätä asiaa ehtinyt pohtia. Useampi on jo ehdokkuudesta kysynyt. Tähän olen vastannut, että teen päätöksen myöhemmin. Kuitenkin hyvissä ajoin.

Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa. Olen huono tyrkyttämään itseäni missään toritapahtumissa potentiaalisille äänestäjille, mutta tykkään järjestää ja organisoida erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Ylipäänsä se yhdessä tekeminen on se, mistä jaksan kerta toisensa jälkeen innostua. Näitä tapaamisia ja tapahtumia on varmasti jälleen luvassa!

Yhteisistä asioista päättäminen ja niihin vaikuttaminen on ollut minulle luontevaa. Vaikka useitakin vaikeita päätöksiä on tällekin kaudelle mahtunut. Aina ei voi miellyttää kaikkia, eikä aina vain pysty arvioimaan päätöksen seurauksia riittävällä laajuudella, vaikka siihen laittaisi kaikken tarmonsa ja kävisi läpi saatavilla olevan tiedon. Siksi meillä on kokeneita ja uusia valtuutettuja, jotka omien taustojen ja osaamisen kautta katsovat asioita ja usein huomioivat eri asioita. Näistä parhaimmillaan syntyy hyvää.

Lempäälän kunnan organisaation toimivuutta on koeteltu Korona-pandemian aikana paljon. Olemme pystyneet osoittamaan, että yhdessä tehden voidaan saada pienessä ajassa paljon aikaan. Jo ennen valtakunnallisia päätöksiä, meillä organisoitiin uudelleen opetus, varhaiskasvatus, kouluruokailu, terveyskeskuksen palvelut jne. Olemme olleen kärkijoukoissa suojaamassa riskiryhmiä. Tästä iso kiitos kunnan henkilöstölle!

Näyttökuva 2020-04-18 kello 9.30.59Kuten tällaisen kriisin aikana kuin päätöksenteossa, jokaisella ihmisellä on vastuu itsestään ja tekemisistään. Vaaleissa valitut päättäjät kantavat isoa vastuuta edustaessaan kuntalaisia päätöksenteossa. Jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa, jokaisella meillä on vastuu.

Valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta toimin valtuuston puheenjohtajana. Johdin strategiaprosessia ja haastavaa talouden pitoa. Kuuntelin, toimin ja keskustelin ja toimin.  Tapasin paljon ihmisiä, ympäri Pirkanmaata. Tuo kaksivuotinen todella mielenkiintoista aikaa, vaikkakin todella työntäyteistä. Kaksi vuotta kului nopeasti, se myös kulutti nopeasti. Pienten lasten vanhempana tuli usein koettua riittämättömyyttä. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja loppu valtuustokauden osallistun valtuustotyöskentelyyn 1. varapuheenjohtajan paikalta. Täytyy sanoa, että mukavaa tämäkin!

Kunnan asioihin parhaiten on kuntapäättämisen ohella tullut tutustuttua palveluiden ja ihmisten kautta. Tutuksi ovat tulleet erityisesti varhaiskasvatus ja koulumaailma, sekä sote-palvelut. Monessa kohtaa voin olla ylpeä, kiitollinen ja tyytyväinen. Liian monessa kohtaa on kuitenkin tullut törmättyä kysymyksiin, joihin ei saa vastausta, haastaviin tilanteisiin, joihin ei itse pysty vaikuttamaan suoraan. Byrokratialla on usein suuret saappaat. Väsyneenä ja turhautuneena tylsintä on, että itse yksin on otettava selvää. Liian moni turhautuu ja ärsyyntyy. Kunta tuskin koskaan on valmis, ainakaan Lempäälän kaltainen kasvava ja kehittyvä kunta. Siksi kyseessä on Suomen tärkeimmät vaalit. Kuntapäättäminen ja päättäjänä oleminen ei ole virheiden ja epäkohtien etsintää, se on tiimissä tekemistä kuntalaisten ja kunnan parhaaksi. Kaikkea ei saa kerralla valmiiksi, mutta pienissä palasissa en usko minkään olevan mahdotonta. Kaikki ei ole kiinni rahasta, usein ymmärrys ja halu tehdä vievät jo pitkälle. Notkeilla liikkeillä ja viisailla ajatuksilla voidaan jopa säästää tai tuottaa lisäarvoa.

Olisiko sinusta oman kotiseutusi uudisrakentajaksi? Mikäli ehdokkuus kiinnostaa, ota yhteyttä Kokoomuksen vaalipäällikkö Kari Toloseen kari@eupr.fi tai 0400 634 631. Luonnollisesti myös minä kerron mielelläni lisää!

Valtuustoaloite: Luokkavaari/mummutoiminta Lempäälään

IMG_0274

VALTUUSTOALOITE

Välittäminen, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen nousevat esiin vahvasti kuntastrategiassa. Yhteisöllisyys toteutuu kestävällä tavalla vain silloin, kun välitämme ja tunnemme vastuuta lähimmäisestä. Välittämistä ei voi ulkoistaa. 

Lempäälässä on olemassa vireä Seniorineuvosto, sekä useita Seniorijärjestöjä. Usealla paikkakunnalla Suomessa on jo olemassa hyvänä toimintamallina ”Luokkavaari ja mummu-toiminta”. Luokkavaari/mummu tukee alakoululaista koulutien alkutaipaleella. Neuvoo, opettaa, tukee ja kannustaa. On läsnä uuden oppimisessa ja tukee opettajan- ja ohjaajan työtä omalla persoonallaan yhdessä sovituilla tavoilla lapsen parhaaksi. 

Luokkavaarit/mummut ovat olleet tukena sitomassa luistinten nauhoja, auttaneet lukemisen opettelussa ja laskutoimituksissa. He tuovat rauhaa ruokailuhetkiin ja keskittymistä vaativiin tilanteisiin. He tukevat leikkihetkiä ja ystävystymistä välitunnilla ja luovat luottamusta. Luokkavaarit/mummut eivät saa työstään palkkaa. Monilla paikkakunnilla heille tarjotaan kuitenkin lounas koulussa työpäivinään. He osallistuvat koulutyöhön yhdessä sovitusti, usein kerran viikossa. 

Luokkavaari- ja mummu toimintaa on Lempäälässä olemassa jonkun verran. Se on kuitenkin yksittäisten ihmisten aloitteesta syntynyttä toimintaa. Se voisi olla laajempaa ja organisoidumpaa. Siksi Me valtuutetut ehdotamme, että Sivistystoimi, yhdessä seniorineuvoton ja -yhdistysten kanssa käyvät keskustelun mahdollisesta luokkavaari ja -mummu toiminnan aloittamisesta tai alkuvaiheessa pilotoinnista Lempäälässä. Otetaan työhön mukaan nämä upeat jo toimintaa tekevät vaarit ja mummut ja kutsutaan mukaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet. 

Tämän aloitteen laati Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 29.1.2020

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoitti yhteensä 37 valtuutettua

 

Äänesi on Meille tärkeä

Toukokuun alussa vietettiin Eurooppa-päivää. Tuon päivän suurin uutinen oli ennätyksellisen korkeaksi noussut EU-jäsenyyden suosio. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa todettiin EU-jäsenyyden suosion kasvaneen erityisesti nuorten keskuudessa.

Nuorissa on meidän tulevaisuus! Nuoret ovat eläneet EU-jäsenyyden arkea. Heille monelle on outoa edes puhua siitä, että ennen matkustaminen oli vaikeampaa, valuuttaa vaihdettiin aina matkustus maan mukaan tai että naapurimaahan tai Euroopan toisella laidalle tai sieltä kotiin soittaminen oli todella kallista. Kännykällä ei todellakaan surffailtu netissä ja jaettu matkakuvia tämän päivän tapaan.

Eurovaaleissa ääntä käyttää 400 miljoonaa kansalaista. Vaalit ovat maailman toisiksi suurimmat. Ei siis ihan vähäpätöistä puuhaa. EU on perustettu rauhaa vaalimaan. Siinä missä ikäiseni isovanhemmat ovat taistelleet toisessa maailmansodassa, me äänestämme yhteisissä vaaleissa, yhteisiä tavoitteita vaalien.

60011232_1575915305878037_1249642926867218432_n (1)

Lempääläistä naisenergiaa Eurovaalitorilla 11.5.2019

Mutta mihin Europarlamentti vaikuttaa? Ensimmäisenä tulee mieleeni vapaamman liikkuvuuden lisäksi ilmasto-asiat. Viimeisin konkreettinen ilmastoteko oli useiden kertakäyttöisten muovituotteiden kieltäminen. Ilman Euroopan yhtenäisiä ilmastotavoitteita, meillä ei ole vipua vaikuttaa suurempiin ilmaston saastuttajiin Aasiassa tai Intiassa. Parlamentin kautta tulee ylipäänsä valtaosa lainsäädännöstä, jota me täällä myös noudatamme.

Vajaa 40% suomalaisista äänesti viime eurovaaleissa. Minusta se on nolottavan vähän, jopa kisanaapurissamme Ruotsissa ääntään käytti yli 50%. Jos haluamme voittaa Ruotsin jääkiekossa, miksi emme eurovaaleissa?

Kun Europarlamentilla on näinkin suuri valta meidän arjessa, on meidän jokaise äänioikeutetun syytä ryhdistäytyä ja käyttää ääntämme. On ymmärrettävää, että moni asia tuntuu kaukaiselta ja vaikealta. Mutta mitä vähemmän meitä kiinnostaa oman- tai europarlamentin toiminta, sitä helpompi meitä on sumuttaa. Siksi asia ei näissäkään vaaleissa ole yhdentekevä.

Suomi on yksin vain pieni maa pohjoisessa. Moni asia meillä on hyvin, monen asian kanssa olemme voimattomia. Osana yhtenäistä Eurooppaa, meillä on enemmän ääntä ja voimaa isoissa kysymyksissä. Koskivat ne sitten maahanmuuttoa, puolustusta tai vaikkapa talouspakotteita. Olen varma, että demokratian ja vapauden vaaliminen, vapaus matkustaa, puhtaampi ilmasto  ja arjessamme vaikuttavat yhteiset asiat ovat syy siihen, miksi uurnille kannattaa mennä.

Tiedän sanonnan, jossa meitä on kehotettu jättämään maailma parempana kuin sen löysimme. Tämä sanonta pätee myös päätöksenteossa. Siksi minä äänestän eurovaaleissa, äänestä sinäkin! Sunnuntaina siihen on vielä mahdollisuus.