Eilen keskiviikkona Säijän koululla pidetyssä valtuuston kokouksessa jätin ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Valtuustoaloitteen allekirjoitti yhteensä 30 valtuutettua.

Tällä hetkellä kunnan toimesta toimitetaan autokuljetuksena ainakin yksi, parhaina viikoina useita kierroksia kirjekuoria ympäri kuntaa, kun kunnanhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien jäsenille toimitetaan kokousmateriaaleja. Matkaa kertyy varmasti useampi sata kilometriä kerralla per matka. Tähän lisätään kopiointi ja työtunnit kun paperipinoja tulostellaan, laitetaan kuoriin ja leimataan osoitteet jne. Jokainen työvaihe vie työaikaa ihan hurjasti, kustannuksista puhumattakaan.

Jo nyt monissa kunnissa sähköinen kokoustaminen on arkipäivää. Esityslistat ja liitemateriaalit on haettavissa kunnan intrasta ja ladattavissa omalle kannettavalle tai tabletille. Halutessaan kukin voi tulostaa itselleen sen paperin kun haluaa. Kokouspaperit ovat aina mukana ja niihin voi palata aina kun haluaa ja kun kone on mukana. Tänä päivänä siis lähes 24/7.

Itse olen jo työnkin puolesta liikkuvaa sorttia. Junassa istuessa olisi hyvä lukea kokoisasiakirjoja tabletilta, sen sijaan että raahaan välillä isoa ja painavaa paperipinoa pitkin viikkoa ja viikonloppua käsilaukussa tai repussa. Myös edellisen viikon papereihin ja muistiinpanoihin voin palata vain, kun olen kotona kirjekuoripinon ääressä. Pino on jo näin puolenvuoden aikana noussut melkosiin korkeuksiin. Ohessa kuva yli 30cm pinoista paperia. Ekologisuus ja taloudellisuus on todellakin kaukana.

Siksi siis aloite. Herättämään keskustelua ja pakottamaan meidät pohtimaan uusia toimintamalleja.

VALTUUSTOALOITE
18.9.2013

Nykyisin kaikki kokousmateriaali kopioidaan, siirretään kirjekuoriin ja toimitetaan autokuljetuksella valtuutetuille, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenille. Toimintamalli ei varmasti ole edullinen eikä myöskään ekologisesti ajateltuna kovin järkevä toimintatapa. Naapurissamme Vesilahdella otettiin huhtikuussa kunnanhallituksen työskentelyn apuvälineiksi tablettitietokoneet. Olisiko Lempäälässäkin jo aika siirtyä nykyaikaiseen sähköiseen ja siis paperittomaan kokouskäytäntöön?
Sähköiseen järjestelmään siirtyminen edellyttää kunnan ict-valmiuksien nostamista asian vaatimalle tasolle. Luottamushenkilöt tarvitsevat oman sisäinen alusta kunnan verkkoon ja mahdollisuuden kannettavan tietokoneen tai tabletin käyttöön. On selvää, että järjestelmään siirtyminen edellyttäisi myös koulutusta ja käyttäjätukea aluksi muutamien kokousten yhteydessä.
Kokouksissa olisi jatkossa käytössä sähköinen aineisto, ja osallistujat seuraisivat asioiden käsittelyä omilta koneiltaan. Kokousmateriaalit olisivat noudettavissa esimerkiksi kunnan verkkosivuilta tai sisäisestä verkosta. Tämä toisi joustavuutta kokousasiakirjoihin tutustumiseen, kun ne olisivat saatavilla aina silloin kuin niitä tarvitaan ja kun yhteys internetiin on olemassa. Myös asiakirjojen tulostaminen verkosta tulisi olla myös mahdollista.

Uskon, että kopiointi- ja kuljetuskustannusten poistuminen kattaisivat merkittävän osan muutoksesta. Oleellinen muutos olisi kuitenkin toimintatavan muuttuminen joustavammaksi sekä työprosessissa säästyisi aikaa ja vaivaa. Hyviä esimerkkejä ja malleja paperittomuudesta ja vaadittavista ohjelmista on saatavissa jo useasta kunnasta.

Esitän, että Lempäälässä tehdään suunnitelma ja aloitetaan kokeilu esimerkiksi kunnanhallituksen ja jonkun erikseen valitun lautakunnan toimesta paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymiseksi. Kokeilu toteutettaisiin vuoden 2014 aikana, jonka syyspuolella tehtäisiin kokeilusta saatujen arvioiden perusteella päätös mahdollisesta siirtymisestä paperittomaan kokouskäytäntöön.

Riina Aspila

Lempäälässä pidettiin avoin tilaisuus lähidemokratiasta keskiviikkona 12.6. Illan tarkoituksena oli herättää keskustelua siitä mitä lähidemokratia on ja miten sen elementtejä voitaisiin enemmän ottaa käyttöön myös Lempäälässä. Kevään aikana kunnanvaltuuston- ja hallituksen puheenjohtajisto on kokoontunut pohtimaan miten lähidemokratiaa pitäisi edistää. Olemme kuulleet asiantuntijoita ja keskustelleet aktiivisesti erilaisista tavoista ja menetelmistä edistää kuntalaisvaikuttamista.

Tilaisuus alkoi äänestyksillä, joissa kuntalaiset saivat nostaa vihreitä (kyllä) ja punaisia (ei) lappuja väittämän mukaan. Moni koki, että kuntalaisvaikuttaminen Lempäälässä on helppoa. Päätöksentekijöiden juttusille pääsee ja palvelupiste ja virkamiehet palvelevat kuntalaisia kysymyksissä. Moni koki, että kuntalaisten ääni tulee kuulluksi päätöksiä tehtäessä. Kuitenkin isoihin asioihin kaivattiin enemmän kuulemistilaisuuksia ja infoja, jossa voisi keskustella ja kysellä tarkemmin asioiden taustoista ja etenemisestä. Itse yllätyin kuitenkin, kun lähes kaikki äänestivät vastaan, kun kysyimme tarvitaanko lähidemokratialle oma lautakunta. Selvästi kuntalaiset olivat lähidemokratian lisäämisen kannalla, mutta niin että se toteutuisi jokaisella sektorilla eikä omaa lautakuntaa sitä varten tarvita.

Tilaisuudessa oli kaksi alustajaa. Siv Sandberg on toinen kirjoittaja valtioneuvoston selvityksessä 27/2012: Alueellista demokratiaa – Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Raportissa käsitellään demokratian alueellisia toimintamalleja mm. Suomessa ja Pohjoismaissa. Millaisia keinoja kuntademokratian kehittämiseksi ja kuntalain uudistamistyön pohjaksi meillä on tarjolla ja miten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnissa nimenomaan alueellisen toiminnan kautta. Sandberg avasi alustuksessaan niitä vaikuttavia tekijöitä, jolla lähidemokratiaa voidaan kunnissa lisätä.

Toinen alustajamme oli Pirkkalan kansliapäällikkö Oskari Auvinen, joka kertoi meille käytännön esimerkkinä miten Pirkkalassa lähidemokratiaa toteutetaan. Halusimme Auvisen mukaan juuri tähän tilaisuuteen heti sen jälkeen kun hän kävi alustamalla aihetta meidän työryhmässä keväällä. Pirkkalassa ollaan monella tavoin pitkällä. Heillä mm. puolivuosittain avataan kunnan kotisivuille ”tulossa käsittelyyn” sivustolle tärkeimmät lautakunnissa olevat asiat jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen ja joista varmasti moni haluaa tietää lisää:  http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/tulossa-paatoksentekoon/

Pirkkalassa on myös käytössä asiakasfoorumit, joiden tarkoituksena on osallistaa peruspalveluiden palveluiden käyttäjiä kehittämään niitä. Foorumit ovat yhdeksän henkisiä, joista kuusi on palveluiden käyttää ja kolme perusturvalautakunnan jäsentä. Omat foorumit ovat junioreille, aikuisille ja senioreille.

Sekä Sandberg, että Auvinen avasi silmäni siinä, että lähidemokratia on äärimmäisen laaja käsite, joka voi pitää sisällään lähes mitä ja minkälaista tahansa kansalaisvaikuttamista. Moni lähidemokratian elementti voidaan ottaa käyttöön hyvinkin nopeasti, kun taas toiset vaativat pitempiaikaista pohdintaa ja pureksimista ja jopa palasina toteuttamista.

Lähidemokratian elinehtona on siihen sitoutuminen. Erilaisten elementtien käyttöön ottoon ja itse käyttöön pitää sitoutua niin kunnan työntekijöiden, päättäjien ja luonnollisesti kuntalaistenkin. Henkilökohtaisesti haluaisin, että lähidemokratian erilaisia elementtejä olisi meillä käytössä jokaisella sektorilla. Parhaiten juuri siten mikä millekin sektorille on luontevinta.

Työryhmämme on kevään aikana kuullut alustuksia ja pohtinut sitä mitä lähidemokratia voisi olla, mitä ja miten me voisimme avautua enemmän. Työ jatkuu tästä ja tarkoitus on, että voimme esitellä valtuustolle erilaisia toimintamalleja jo syksyllä. Tarkoituksena on, että osa valituista elementeistä pääsee käytäntöön jo vuoden alusta.

Keskiviikon kunnanvaltuuston kokouksessa käsitellään muun muassa Lempäälän lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Luonnosta on käsitelty useammassa kunnanhallituksen kokouksessa viimeisten viikkojen aikana. Lausunnon pääsanoma tulee olemaan, ettei Lempäälä ole halukas kuntaliitoksiin ilman todellisia perusteita. Esimerkiksi SuurTampere-hanke kuulostaa lempääläisten asukkaiden kannalta tällä hetkellä kalliimmalta ratkaisulta kuin asuminen itsenäisessä Lempäälässä.

Tällä kertaa olemme antamassa kuitenkin vasta lausuntoa lakiin. Mitään päätöksiä kuntaliitoksista suuntaan tai toiseen ei vielä tehdä. Siksi onkin tärkeää paneutua itse lakiluonnokseen ja sen kommentointiin.

Pidän tärkeänä, että Lempäälä on lähtenyt mukaan vapaaehtoiseen selvitystyöhön yhdessä Tampereen seutukuntien kanssa. Selvityksen tarkoituksena on kuntaliitosmahdollisuuksien etujen ja haittojen lisäksi selvittää kuntayhteistyön lisäämistä. Tarkastelun alla on mm. yhteistyön merkitys kaupunkiseudun kilpailukykyyn, elinvoimaisuuteen, asukkaiden hyvinvointiin ja elinkeinoelämän kehitykseen. Uskon selvityksen olevan Lempäälän kannalta monipuolinen ja hyödyllinen asiakirja tulevaisuuden ratkaisuja tehtäessä.

Meidän tulee pystyä tarkastelemaan Lempäälän tulevaisuutta nk. tulevaisuuslasit silmillämme. Meillä ei ole varaa katsoa asioita taaksepäin tai eteenpäin vain tämän päivän näkökulmasta. Lempäälän keskustavisio ja sen toteuttamisen etenemisprosessi on hienosti osoittanut sen, että meillä todella on osaamista ja halua katsoa asioita tulevaisuuden näkökulmasta.

Odotan mielenkiinnolla millaista keskustelua lausuntoluonnos herättää valtuustosalissa.

Kerralla valtuustoon ja varapuheenjohtajaksi

(Haastattelu Lempäälän Kanava -lehdessä 7.2.2013)

Riina Aspila  on positiivinen ja reipas kokoomuslainen, jonka poliittinen ura on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. 31-vuotias Aspila pääsi ensikertalaisena läpi syksyn kuntavaaleissa, ja hänet valittiin kunnanvaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Hän sai luottamustehtävän myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa, joka vastaa Pirkanmaan liiton toiminnasta ja taloudesta.

– Tunnelmat ovat oikein hyvät. Kun katsoo valtuuston keski-ikää, on hienoa, että näinkin nuori on nostettu varapuheenjohtajan asemaan. Haluankin tuoda valtuustossa esiin erityisesti nuorten näkökulmaa ja mielipiteitä, Aspila kertoo.

Konkretiaa keskustan suunnitteluun

Lempäälän uudistajana nettisivuillaan esiintyvä Aspila haluaa aktivoida Lempäälän nuorisovaltuuston ja kunnanvaltuuston yhteistoimintaa, sillä hänen mielestään nuorten ajatukset ja viesti tulee saada paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Esimerkiksi Lempäälän keskusta-alueen kehittämissuunnitelmissa täytyy kuunnella nuoria, jotka asuttavat Lempäälää vielä pitkään tulevaisuudessa.

– Toivon, että tämä on kunta, johon nuoret haluavat jäädä asumaan. Tai jos he lähtevät opintojen perässä muualle, haluavat he tulla paluumuuttajina takaisin kotikuntaansa.

Aspilan mielestä olisikin hyvä, jos keskustan kehittämistä aloitettaisiin jo vähitellen käytännön askelin suunnittelun lomassa. Hän uskoo, että alueen yrittäjätkin odottavat suunnitelmien konkretisoitumista, sillä liikekeskustan vilkastuminen olisi hyvä asia monelle. Ensimmäisenä askeleena Aspila toivoo, että kunnantalo purettaisiin keskustakuvaa rumentamasta. Ja kolmas raide sekä toimiva paikallisjunayhteys Tampereelle ja lähikuntiin pitäisi saada käyttöön pian.

Jotkut asiat etenevät hitaasti

Riina Aspila on työskennellyt kuuden vuoden ajan ”politiikan korkeakoulussa” eli eduskunnassa kahden kansanedustajan avustajana. Hänellä on säilynyt usko siitä, että junnaavatkin asiat menevät eteenpäin. Lievät turhautumiset hän ohittaa positiivisella ajattelulla.

– Harri Jaskarin ja Pekka Ravin eduskunta-avustajana olen tottunut siihen, että päivän polttaviin kysymyksiin on reagoitava nopeasti. Toisaalta monet painavat ja isot asiat, kuten esimerkiksi sote- ja kuntauudistukset, näyttävät etenevän hitaasti. Mutta kyllä niissäkin asioissa on tietty logiikka takana, ja ratkaisut löytyvät ajan myötä, hän sanoo.

Roolissaan kansanedustajien taustatukena Aspila on tottunut siihen, että kritiikki kohdistuu kansanedustajiin, eikä hänen työhönsä. Nyt kunnallispolitiikkaan astuttuaan tilanne muuttuu, sillä palautteen kohteena onkin hän itse. Mutta Aspilalla on oma taustatukensa Lempäälässä, sillä hänen Riitta-äitinsä on toiminut Lempäälän kunnallispolitiikassa ja tukee tytärtään monin tavoin.

Kalenteriin vain tärkeimmät asiat

Työn ja politiikan lisäksi Aspilan kalenteriin on lähinnä mahtunut tärkeä partioharrastus ja poikaystävän kanssa vietetty aika. Liikunta- ja musiikkiharrastukset ovat hänen harmikseen jääneet vähemmälle. Onneksi töitä voi tehdä välillä etätöinä Lempäälän kodissa, ja junamatkoihin käytettävää aikaa voi säästää jäämällä välillä yöksi Helsinkiin.

Kunnallispoliittinen ura ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä tunnu Aspilasta ponnahduslaudalta valtakunnan politiikkaan.

– Moni on sitä kysynyt, mutta tällä hetkellä minulla ei ole hinkua pyrkiä kansanedustajaksi. Toisaalta eihän koskaan voi sanoa ”ei koskaan”. Tulevaisuudessa sen näkee sitten, Aspila kertoo hymyillen.

Teksti: Henna Ikävalko

Lokakuisista kuntavaaleista on kulunut jo tovi ja tällä viikolla uusi kunnanvaltuusto aloitti työnsä. Maanantaina kävimme valtuustoinfossa läpi esityslistalla olevia asioita ja saimme taustaselvityksiä mm. Lempoisten koulun laajennus- ja peruskorjaushankkeeseen. Päätökset hankkeen aloittamisesta teimme keskiviikkona varsinaisessa kokouksessa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös Jäähallin vuokrasopimuksen jatkaminen sekä kaikki nimettiin jäsenet kunnallisiin luottamuselimiin.

Olen hämmästellen seurannut lehtien palstoilla ja kuntalaisten kanssa keskusteluissa esille noussutta huolta ja ihmetystä vallitsevasta politiikan hengestä. Eniten kuntalaisia hämmästyttää nk. ”ryhmä27” koalitiosopimus, jolla Kokoomus sivuutettiin kaikilta tärkeiltä luottamushenkilöpaikoilta. Tästä asiasta kirjoitti myös Lempäälän Kokoomuksen kunnallisjärjestön hallitus paikallislehdessä valtuustoa edeltävänä maanantaina. Kirjoitus sai kuntalaisilta hyvän vastaanoton.

Kuntalaisilta saadulla mandaatilla me 12 kokoomusvaltuutettua halusimme kunnioittaa kuntalaisten tahtoa, kun ehdotimme valtuustossa oikeutetusti omaa ehdokasta kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalle. Ensikertalaisen kunnanvaltuuston kokouksessa istuneena sain kertaheitolla uutta oppia mm. suhteellisesta vaalitavasta, kun kunnanhallituksen puheenjohtajasta äänestettiin. Vaikka toivottua tulosta ei saavutettu, osoitimme teollamme sen, että me haluamme valtuustotyössä kuunnella kuntalaisten ääntä ja kunnioittaa saamiamme ääniä.

Kokoomusryhmä tuntuu hyvältä tiimiltä, sen kanssa saadaan varmasti hyvällä tarmolla ajettua Lempäälän asioita eteenpäin. Ensimmäiset kaksi valtuustoaloitettakin ehdittiin jo ensimmäisessä kokouksessa jättää. Ensimmäinen koski harjoittelupaikkojen ja TET-harjoittelupaikkoja tarjoavien yritysten kartoittamista ja näin ollen etsinnän helpottamista ja toinen tuntiperusteisen päivähoidon käyttöönoton jouduttamista Lempäälässä.

Tästä on hyvä jatkaa. Maanantaina koittaa jo ensimmäinen kunnanhallituksen kokous. Minulla, valtuuston 1. varapuheenjohtajana, on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksen kokouksissa.

Vaalit on käyty ja tarkastuslaskennan jälkeen vahvistetaan uusi valtuusto seuraavalla neljälle vuodelle. Vaalien tulos kertoo, että Kokoomukseen luotetaan edelleen myös Lempäälässä.

Oma äänimääräni oli huikea. Tuntuu hienolta saada ensikertalaisena näin upea äänimäärä ja painava valtakirja lempääläisiltä. Sain ennakkoäänestyspäivinä ja vaalipäivänä paljon viestejä ympäri Lempäälää ystäviltä, jotka ovat halunneet antaa äänensä minulle. Se tuntui hienolta.

Kokoomuksella oli vaalien aikana hyvä yhteishenki niin valtakunnallisesti, kun meillä Lempäälässä. Teimme yhdessä hyvää ja näkyvää vaalityötä ympäri kuntaa. Erityisen iloinen olen siitä, että saimme vielä viimeisellä viikolla pääministeri Jyrki Kataisen vieraaksemme vauhdittamaan kampanjaamme.

Suurin kiitos tuloksesta menee ehdottomasti äidilleni, joka teki jälleen upeaa työtä meidän kaikkien ehdokkaiden eteen vaalikentillä. Silloin, kun minä tein töitä Suomen suurimman nuorisojärjestön ja parhaimman lasten ja nuorten harrastuksen tulevaisuuden eteen, teki äitini vaalitöitä minulle ja muille ehdokkaille, jakaen esitteitä ja keskustellen ihmisten kanssa ympäri Lempäälää. Hyvä tsemppi kantoi koko vaalikampanjan.

Ystävät ja tukijat jaksoivat tsempata ja käydä rakentavia keskusteluja kanssani pitkin syksyä. Heidän tuellaan oli hyvä lähteä ehdokkaaksi rakentamaan vieläkin parempaa Lempäälää.  Vaalimenestys, kuten politiikkaakin tehdään yhteistyöllä!

Vuoden vaihteessa uusi pesti alkaa. Kunnallispoliittisen päätöksenteon perimmäinen tavoite on varmistaa sujuva ja mutkaton arki. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen arki kulkee eteenpäin ilman turhaa byrokratiaa ja asioiden kanssa painimista.

Kunnan tehtävistä tärkein on peruspalveluiden saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen. Peruspalveluiden tarpeen ja tarjonnan tulee myös kohdata. Tässä usein auttaa, kun meillä päättäjillä on päätöksiä tehdessään käytössään terve järki ja asiakasnäkökulma.

Haluan valtuustokaudella tehdä töitä sen eteen, että lempääläisten arki on sujuvaa ja että Lempäälässä palvelut voidaan myös tuoda mahdollisimman lähelle kuntalaista. Tapoja palveluiden tuottamiseen on monia ja näistä pitää pystyä valitsemaan paras, laadukkain ja taloudellisin. Kunnan hallinnon tulee olla valmis uudenlaisiin rohkeisiinkin uudistamisiin, mikäli se on järkevää ja sillä saadaan aikaan säästöjä.

Alkuvuodesta julkaistiin Lempäälän keskustan kehittämisideoita sisältävä työ, Silta tulevaisuuteen. Visio liikkuu Lempäälän keskustan kehittämisessä vuosissa 2020–2030. Jo monissa visiossa ennen tätä ja myös tässäkin, on yhtenä osana kokonaisuutta kaipuu kunnan keskustasta ja kohtaamispaikasta, torista.

Tämän hetken tilanne Lempäälässä on mitä kummallisin. Torimyyjiä voi kohdata niin Lempalan parkkipaikalta, kuin K-kaupan pihamaalta. Myös S-marketin pihamaalla tapaa torimyyjiä. Kilpailuasetelmasta tästä tuskin on kyse. Väittäisin jopa, että kauppa kävisi jokaisella torimyyjällä paremmin, jos meillä olisi yksi ainoa tori, jossa kaikki voisivat olla, niin arkena kuin viikonloppunakin.

Lempäälässä on puhuttu jo pidempään, että kunnan toimipiste tultaisiin siirtämään pois keskellä kylää olevista taloista, jotka ovat huonossa kunnossa. Jatkuva korjaaminen ja kiireinen paikkaaminen monenasteisissa korjaustarpeissa voisi jo loppua. Kannatan lämpimästi ajatusta siitä, että huonokuntoiset rakennukset puretaan ja tilalle tehtäisiin kansalaistenyhteinen kohtaamispaikka. Se mihin kunnan toimipiste tulisi sijoittaa, riippunee siitä, mitä teemme lukiolle, kirjastolle ja Piippokeskukselle. Tiloja tuskin jää puuttumaan.

Tori voisi olla aito keskusteluareena lempääläisille. Siellä voitaisiin pitää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, unohtamatta virkeää torimyyntitoimintaa, joka varmasti viriäisi meillä Lempäälässä tämän myötä. Kaunis vanha asema, sekä kirkko tulisivat näin esille avoimemmassa katukuvassa.

Kuljen paljon junalla, koska työni on Helsingissä. En myöskään omista autoa. Moni ystävistäni asuu Tampereella, jossa on myös osa harrastuksistani. Lempäälästä on kohtuulliset junayhteydet kumpaankin suuntaan. Siitäkin huolimatta usein tulee haaveiltua nopeammista ja tiiviimmistä yhteyksistä. Harmillista on myös, ettei yksikään Turkuun menevä juna pysähdy meidän laiturilla. Joku nokkela voisi kysyä, kuka Turkuun nyt haluaisikaan mennä, mutta uskon että monikin risteilemään tai muutoin Turkuun viihtymään lähtevä lempääläinen matkaaja voisi hypätä junankyytiin omalta asemalta. Toisaalta Turun junaan voisi hypätä myös silloin kun se matkaa kohti Tamperetta.

Hallitusohjelmassa on selkeä linjaus edistää kaupunkiseutujen lähiraideliikenteen kehittämistä. Hanke uudelle kolmosraiteelle pitäisikin saada pikaisesti aikaan. Myös kuntien tulisi olla rohkeasti mukana. Meidän tuleekin yhdessä raidenaapurikuntien kanssa tehdä työtä, jotta saamme valtion mukaan investoimaan ylimääräisen raiteen rakentamiseen. Tampere on raideliikenteen solmukohta Suomessa. Raideliikenteen kehittäminen sekä henkilö-, että tavaraliikenteen osalta on myös kannattavaa.

Pääradan ja samalla lähiliikenteen kehittäminen ovat aitoja tulevaisuuteen katsovia hankkeita. Ajatelkaa, jos saisimme rakennettua kolmannen raiteen lähiliikenteen käyttöön. Meillä olisi myös realistinen mahdollisuus saada pysäkit sekä Kuljun että Sääksjärven taajamiin. Suunnitelmia on jo olemassa ja kolmosraide-hanke on määritelty Tampereen seutukunnan prioriteettilistalla tärkeäksi.

Kuntatalous ja kuntalaisten palvelut ovat yhtälö, jonka on jatkossakin oltava tasapainossa. Kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa, kasvaa myös hoivan ja palveluiden tarve. Paine kunnan tuottamissa palveluissa kasvaa, kun samalla lasten ja työikäisten palveluista tulee pitää kiinni ja niitä pitää myös olla mahdollista kehittää. On siis pakostakin mietittävä tarkkaan ja harkiten, mitä palveluita kuntamme aikoo laadullisesti ja kustannustehokkaasti jatkossa tuottaa itse ja mitä se voi ostaa yrittäjiltä tai järjestöiltä. Palvelustrategian tekeminen ja avaaminen on kunnassamme tulevaisuutta. 

Mitä palvelualoite tarkoittaa 

Palvelualoitteella tarkoitetaan sitä, että yksityiset palveluntuottajat, kuten yritykset ja järjestöt, pystyvät halutessaan esittämään kunnalle suunnitelman jonkin palvelun järjestämiseksi. Kunta siis mahdollistaisi yritysten ja järjestöjen esittää vaihtoehtoinen, laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa kyseinen, kunnan omassa palvelutuotannossa oleva palvelu. Mikäli jokin palvelualoitteentekijä osoittaisi tekevänsä kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisena, voisi kunta halutessaan järjestää avoimen tarjouskilpailun palvelun tuottamisesta. Alkuvaiheessa kunnan tulisi itse myös määrittää mitkä palvelut se asettaa palvelualoitteen piiriin. Mielestäni tarkoituksenmukaista olisi, että palvelualoitteen piirin asetettaisiin vain jokin kunnan tuottama palvelu, ei siis kaikkia palveluita.

Mahdollisuus paremmille ja uusille ideoille 

Palvelualoite voisi avata Lempäälässä mahdollisuuden paremmille ja uusille ideoille, joiden kautta voitaisiin saada aikaan merkittäviä laatu- ja kustannushyötyjä, niin kunnalle kuin palvelua käyttävälle kuntalaiselle.  Palvelusektori tulee olemaan talouskasvumme yksi veturi vain, mikäli saamme tarjottua enemmän markkinoita pienille ja keskisuurille palveluiden tuottajille. Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan yhä enemmän julkisen sektorin palveluita, joten niiden tuottajiakin tarvitaan enemmän.

Palvelualoite vaatisi, että kunnan tulisi arvioida oman toimintansa ja tuottamiensa palveluiden kustannustehokkuutta ja laatua. Vain näin voitaisiin vertailla omaa, itse tuotettua ja ehdotettua palvelua keskenään, ja valita sitten kilpailutuksen kautta paras tapa toteuttamiselle. On selvää, että kustannussäästöt ja laatuerot saadaan näkyviin vain, kun kuntien palvelutuotantoa voidaan tarkastella avoimesti.

Rohkeasti pilotoimaan

Olisi rohkeaa olla mukana pilotoimassa palvelualoitteen käyttöönottoa. Tiedossa on, ettei palvelualoite ole mutkaton järjestelmä ja, että se vaatii oman säännöstönsä, kuten palvelusetelinkin käyttöönotto aikanaan. Mutta, ilman erikokoisia ja rohkeita edelläkävijäkuntia, olemme jatkossakin tilanteessa, jossa kuntapalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden mittaa muu kuin itse käyttäjä.

Voisiko palvelualoite olla yksi elementti palvelusetelin käytön laajentamisen rinnalla, joka kuuluisi lähivuosina kunnan palvelustrategiaan?

Riina Aspila

Artikkeli julkaistu Kokoomuksen Kanava-lehdessä 18.10.2012

Poliisin palvelupiste Lempäälässä on uhattuna, kun säästöt ajavat poliisin hallintorakenneuudistusta eteenpäin. Säästettävä on, ja yksi säästöjen kohteista saattaa hyvinkin olla meidän oma palvelupisteemme Asematiellä.

Jo nyt Tampereen poliisiaseman palvelupiste on tukossa. Myös Valkeakosken poliisiasemalla jouduttaisiin varmasti lisäämään resursseja, mikäli asiointi Lempäälästä siirrettäisiin jompaankumpaan paikkaan. Valkeakoski suuntana on muutoinkin monille erillisen matkan tekemistä, joka veisi vain enemmän aikaa ja vaivaa.

Säästöjen syy on selvää ja niitä on luonnollisestikin saatava aikaan. Mieluummin vähennämme poliisihallintoa kuin väkeä kentältä. On selvää, että lupapalveluiden hoitamisessa pystymme tulevaisuudessa yhä enemmän hyödyntämään internet-palveluita, mutta silti moni asia on nopein ja helpoin tapa hoitaa kasvotusten.

Lempäälän poliisin palvelupiste on nyt avoinna jokaisena arkipäivänä, mutta vain maanantaina yli neljään. Tämä asettaa monille työssäkäyville haasteita ehtiä ajoissa hoitamaan asioitaan. Onkin ennustettu, että moni toimipiste voitaisiin korvata viranomaisten yhteispalvelupisteillä. Voisiko tässä olla ratkaisu? Olisiko yhteispalvelupisteellä mahdollisuus joustavimpiin aukioloaikoihin tai voisiko se palvella meitä monipuolisemmin ”yhden luukun taktiikalla”?

Poliisin palveluverkosta tehdään vielä erilliset päätökset loppuvuodesta. Toivottavasti Lempäälän palvelupiste on edes jossain muodossa mukana tässä päätöksessä.