Jätin syyskuussa 2013 valtuustoaloitteen, että kunnassa siirryttäisiin sähköiseen kokouskäytäntöön, tai edes kokeiltaisiin sitä. Sain tuon vuoden lopulla vastauksen, että kunhan saamme kokemuksia naapurikunnista, niin ehkä sitten jonkin talousarvioprosessin kuluessa voitaisiin moista harkita – ainakin kokeilulla.

Tänään se vihdoin koittaa, kun kunnanhallitus pitää ensimmäisen kokouksensa, jossa asiakirjoja on voinut lukea kotoa käsin liitteineen kaikkine koneelta. Täytyy myöntää, etten uskonut päivän koittavan vielä tällä valtuustokaudella.

Me kunnanhallitustyöskentelyssä mukana olevat saimme viime viikolla koulutusta ohjelmiin millä pääsemme lukemaan kokouspaperit. Itse kun en ottanut kunnalta mitään laitetta käyttööni, vaan tulen käyttämään omia laitteita, oli koulutus noin tunnin mittainen. Omalle kontolle jää, selvittää vielä sellaiset ohjelmat jolla pääsen merkitsemään muistiinpanoja vielä asiakirjoihin. He, joilla on kunnan koneet käytössään, saivat luonnollisesti koulutusta myös laajemmin ohjelmistoihin. Varotoimenpiteinä saapui vielä kokouspaperit tähän kokoukseen, mutta parin viikon kuluttua ei enää pitäisi postiluukun kolahtaa. Sen sijaa tekstarin pitäisi pärähtää, kun kokousmateriaali on noudettavissa ja tallennettavissa omalle koneelle.

Jännityksellä jään odottamaan, kuinka kokouskäytäntö tulee muuttamaan kokouksia. Kokemusta sähköisistä materiaaleista minulla on Tampereen seudun kuntayhtymän yhtymäkokouksista ja tuolla kaikki on toiminut hienosti.

On hienoa, että kokeiluun lähdettiin nyt. Uskon, että kunnanhallitus on oikea porukka kokeilemaan ohjelmia ja laitteita ja antamaan ehkä oman lausuntonsa siitä, voisiko jossain kohtaa kaikki lautakunnatkin ottaa digiloikan. On selvää, ettei kaikki asiat onnistu kerrasta ja että monia haasteita tulemme vielä tässä prosessissa näkemään. Mutta on rohkeutta tunnustaa tosiasiat ja todeta tämän olevan nykyaikaa ja että Lempäälän kunta ja kunnanhallitus on valmis!

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 25.11.2015 Lempäälän kunnan tulevaisuusohjelma

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, muut paikalla olijat,

Käsillämme on Lempäälän kunnan tulevaisuusohjelma. Se on jotain uutta ja toisaalta ihmeellistä. Se on jotain muuta kuin strategia, se on puhdasta faktaa.

Uusi kunnanjohtaja on katsonut meidän Lempäälää uusin silmin. Se on nähnyt kuntamme vetovoiman, mutta myös kompastuksen paikat. On katsottu pintaa syvemmälle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaakin kiittää kunnanjohtaja Rämöä toimeen tarttumisesta, uusista ajatuksista ja meidän valtuutettujen töihin laittamisesta. Olemme tehneet töitä kyselyjen ja valtuustoseminaarien merkeissä. Työ en ole mennyt hukkaan. Olemme työstäneen ryhmissä asioita enemmän kuin koko aiempana valtuustokautena yhteensä. Vaikka valtuutetut olemmekin päässeet vaikuttamaan vain pieneen osaan, kukin muutamaan, tulevalsuusohjelman kirjauksia, on kaikilla ajatuksilla, avauksilla ja lausunnoilla ollut kokonaisuuteen oma rooli.

Lempäälä on pitkään ollut turvallinen, mutta pulska palvelukunta. Olemme halunneet palvella asukkaitamme mahdollisimman hyvin. Myös silloin kun kukkarossa on häämöttänyt pohja. Olemme monessa paikassa hukanneet notkeuden, nokkeluuden ja tehokkuuden.

Kasvavana kuntana Lempäälä on paistatellut hyvien liikenneyhteyksien varjossa hyvien veronmaksajien turvissa. Nyt pitkään jatkunut taantuma, investointien suuruus  ja lisääntynyt työttömyys on kuitenkin iskenyt meihinkin. Toimintaympäristö on muuttunut ja nyt on viimeinen hetki Lempäälänkin reagoida tähän.

On siis syytä katsoa kukkaroon. Mitä siellä näkyy? Ei ihan vielä pohja, mutta pian, jos suuntaan ei muuteta. Tulevaisuusohjelman rinnalla olemme työstäneet taloussuunnitelmaa seuraavalle vuodelle. Monenlaiset ajatukset ovat jyllänneet valtuutettujen mielissä.
Kuristetaanko nyt kerralla liikaa
Kaatuvatko säästöt vääriin kohtiin ja säästöistä tuleekin kuluja
Säästetäänkö oikeista asioista
Korvataanko säästöjä jälleen lisätalousarvioilla

Kunnanjohtaja on kuitenkin ollut johdonmukainen ja ohjannut meidät uuteen suuntaan. Olemme joutuneet tiukkojen paikkojen eteen pohtiessamme talouden haltuunottoa. Olemme pohtineet osaa isosta kokonaisuudesta. Ja joutuneet kysymään yhä useammin itseltämme miksi ja miten.

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä osana tulevaisuusohjelmaa koko talousprosessin uudistamista ja uusien rahoituslähteiden kartoittamista. Lautakuntatyön tiukempi sitouttaminen osaksi talouden seurantaa on muuttumassa pitkään olleesta tahtotilasta vihdoin todeksi.

Valtuustoryhmältä tulee myös kiitosta siitä, että taloutta ei lähtökohtaisesti lähdetä paikkaamaan veronkorotuksilla. Se tie ei johda eteenpäin.

Lempäälän kunnalla on hyvä maine, eikä suotta! Meillä hyvin viihtyviä yrityksiä, tyytyväisiä kuntalaisia, upea maantieteellinen sijainti, nopeat yhteydet suuntaan ja toiseen. Meillä on aina ollut hyvä henki ja halu tehdä asioita yhdessä naapureiden ja seutukunnan kanssa. Olemme halunneet olla edelläkävijöitä ja rohkeasti pistäneet pystyyn ideaparkin ja vision uudesta kuntakeskuksesta. Lempäälässä on ideaa. Miksi emme vahvistaisi tätä viestiä jatkossa tehokkaammin?

Partioliikkeen perustaja Sir Lordi Robert Baden-Powell sanoi “Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit.” Käsissämme olevan Lempäälän kunnan tulevaisuusohjelma on kokonaisuus. Se on tiekartta ja faktamuistio. Se voisi olla tiukempi, mutta joskus on hyvä vain iskeä faktat pöytään ja lähteä liikkeelle siitä.

Hyväksyttävä tulevaisuusohjelma ohjaa meitä päätöksissämme jatkossa. Meillä on nyt asetettuna yhteinen tavoite – saada kunnan talous kuntoon, hyödyntää mainetekijämme jatkossa paremmin ja laittaa tuulemaan! Meidän valtuutettujen on tehtävä ne päätökset, mitä meiltä odotetaan. Osa päätöksistä vaikuttaa kuntalaisten kukkarossa, se on varmaa. Mutta meidät on äänestetty tänne jättämään kunta paremmassa kunnossa kuin mitä sen vaalikauden alussa oli. Tästä alkaa matka kohti uutta juurevampaa Lempäälää!

Vaalien alla pidin ääntä siitä, että nuorisoa pitäisi kuunnella enemmän. Voi kuinka oikeassa olinkaan!
Olin perjantaina puhumassa lukiolla kakkosista ja abeista koostuvalle ryhmälle, jotka kävivät vapaavalintaista vaikuttamisen kurssia. Aamu kahdeksan tunti ja luokka täynnä välkkyä väkeä. Olin otettu.

Minua oli pyydetty puhumaan itsestäni ja omasta polustani politiikan pariin. Tarkoitus oli myös kertoa kunnallisesta päättämisestä ja valtuusto työskentelystä. Ryhmä on tulossa keskiviikkona seuraamaan valtuustoa, joten kävimme läpi myös kokouksen asialistan.
Olin varma, että juttuni loppuvat puolentunnin jälkeen, mutta mitä vielä. Hyvä kun päästiin edes vauhtiin, kun jo tunti loppui.

Kerroin opiskelijoille mm. siitä kuinka meillä ei ole käytössämme sähköisiä kokoustyövälineitä, vaan autolla ajetaan harvase päivä ristiin rastiin pitkin Lempäälää ja kuskataan kirjekuoria. Opiskelijat pyörittivät silmiään, kun kerroin ettei tekemäni valtuustoaloite edennyt mihinkään muutama vuosi sitten ja että paperijärjestelmästä ei olla edes haluttu luopua tai edes kunnolla pohdittu sitä. No me kaikki siellä luokassa tiesimme, että tämä on kuitenkin tulevaisuutta ja jossain kohtaa, kun kokonaisuus on katsottu läpi myös saavuttamassa Lempäälän. Huokaisimme yhdessä helpotuksesta ja toivoimme uusien askelten tulevan pian.

Kerroin myös siitä, kuinka tällä hetkellä etsitään säästöjä ja näin pieneneentään kassavajetta. Nuoriso ymmärsi asiat ja nyökkäili, kun kerroin keskiviikkoisesta valtuustoseminaarista, jossa puhuttiin mm. siitä kuinka pieneilläkin teoilla saadaan säästöä. Jokainen kymppi, tonni tai kymppitonni on aina hyvä alku. Esimerkkinä käytin teknisenpuolen työryhmässä keskusteltua lumiaurausta. Jokainen kunnan aurauskerta maksaa 20 000- 25 000€, jos voidaan talvikaudessa säästää kaksi aurauskertaa on jo viisikymppiä taskussa. Pieniä tarkennuksia aurausperiaatteisiin ja yhteistä sopimista aurjaajien kanssa pitää kulut kurissa. No, on kuitenkin hyvä muistaa, että säänherroja meistä ei ole kukaan.

Mutta se mistä olin erityisen ylpeä!
Opiskelijat olivat edellisellä tunnilla pohtineet kuntalaisaloitteita. Sain kuulla kahden ryhmän pohdinnat ja olin lentää pyllylleni.

Ensimmäinen ryhmä pohti, ettei ole nuorisolla mitään kohtaamispaikkaa. Nuoremmat ehkä viihtyvät Walkers-kahviloissa tai seurakunnan tiloissa, mutta siinä ne ovat. Nuoret halusivat, että heidät otetaan huomioon kun kuntakeskustaa aletaan suunnitella konkretian tasolla. Tämä on asia, josta on puhuttu paljon työryhmissä, jossa olen ollut mukana. Nuorisoa ei ole unohdettu, mutta heille ei ole taidettu asiasta kertoa. Kerroin uudesta ”Lempäälätalosta”, jonka yhteyteen on ajatus saada mm. kirjasto joka voisi uudella tavalla olla erilaisten ihmisten kohtaamispaikka. Myös Lempäälätalon edustan viihtyvyys ja monikäyttöisyys olisi otettava huomioon myös kohtaamispaikkana.

Toinen porukka oli pohtinut kaavoituksen vaikutusta lisääntyvään asukasmäärään. Jatkuvasti rakennetaan päiväkoteja ja laajennetaan kouluja, silti ne ovat täynnä ja uusia kaavoitusalueita vaan tehdään. Eikö kunta sahaa omaa nilkkaa? Tässä kohtaa hihkuin jo kaikkia ehdokkaiksi seuraaviin vaaleihin. Jes, juuri tämä suunnittelemattomuus on minun kestoaiheeni kunnanhallituksessa. Joka kerta kun uusia alueita kaavoitetaan olen kysynyt mihin lapset menevät kouluun ja päiväkotiin? Minne ne mahtuvat? Vastausta, ainakaan selkeää sellaista, en ole saanut. Aina vaan ettei laskennallisesti juurikaan kuormittavuutta ole tulossa. Ei, vaikka fakta on,
että uusille alueille tulee omakotitaloja ja täten pääasiassa perheitä!
Meillä ei siis riittävästi keskustella vielä sivistyksen ja kaavoituksen kanssa keskenään niin, että olisi osoittaa pitkän tähtäimen suunnitelma. Myöskin meiltä puuttuvat yksityiset toimijat esim. päivähoidosta lähes kokonaan. Miksi kunnan pitää aina investoida miljoonia seiniin? Miksi emme osoita tonttia ja anna yksityisen rakentaa päiväkoti, jossa aloittaa toiminta? Tässäkin olisi yksi hyvä asken kohti tulevaisuutta.

Yhteenvetona voin todeta, että nuoriso on skarppia väkeä ja heitä tulisi kuulla paljon enemmän! Keskustella, kuunnella, haastaa ja haastalella. Itse opin ja innostuin lukiovieraolusta ihan hirmuisesti. Kiitos kun kutsuitte!

Monelle on viime päivien aikana noussut halu auttaa. Uutiset turvapaikanhakijoiden saapumisesta ovat nostaneet tunteita pintaan. Meistä jokainen voi olla avuksi ja kantaa kortensa kekoon. Jo pieni teko voi olla suuri.

Mutta miten minä voin auttaa?

Tavaralahjoituksia otetaan vastaan

SPR:n kontit ovat täyttyneet lahjoituksista. Erilaisia vaatteita, tavaroita ja tarvikkeita tarvitaan edelleen, mutta. mm. Tampereen ja Hämeenlinnan keräyspisteet olivat jo alkuviikosta niin täysiä, että lahjoittajilta toivottiin malttia. Tavarat olisi hyvä saada lajiteltua ja toimitettua eteenpäin ennen seuraavien lahjoitusten saapumista.

Tavaran ja avun tarve ei katoa muutamien viikkojen aikana. Maltti on nyt valttia, erityisesti tavara- ja vaatelahjoituksissa. Niiden tarve on koko pitkän syksyn ajan ja olisikin hienoa, jos lahjoituksia tulisi tasaisesti koko syksy. Kiire lahjoitusten kanssa ei siis ole!

Tänään saimme myös tiedon, että Scandinavian Outdoor Storen myymälät ottavat vastaan varusteita, jotka he yhdessä SPR:n kanssa toimittavat perille. Piirin alueella Tampereen Klingendahlissa on myymälä, jonne voit viedä varusteita eteenpäin toimitettavaksi, muut myymälät löytyvät Turun suunnalta ja Pääkaupunkiseudulta.

Vielä on siis aikaa käydä läpi omaa vaatevarastoa tai laittaa vaikka lippukunnassa keräys pystyyn. Itselläni eteisessä odottaa jo säkillinen vauvan vaatteita ja vaunut. Ne lähtevät SPR:n keräyskontille, kun tilanne siellä hieman rauhoittuu.

Vapaaehtoiseksi auttamaan

Eri puolilla piirimme aluetta vastaanottokeskuksissa tarvitaan vapaaehtoisia. Mikäli kiinnostaa vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksessa, tai vaikkapa tavarakontilla lajittelijana, voit olla yhteydessä paikalliseen Suomen Punaiseen Ristiin (SPR), joka koordinoi vapaaehtoisia. He kertovat missä apua juuri sillä hetkellä tarvitaan. Tunti ajastasi voi olla kullanarvoinen. Lue lisää: https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi.

Partiossa olemme myös tottuneita toimintaan. Miltä kuulostaa leikkihetki tai jalkapallon peluu vastaanottokeskuksen lasten ja nuorten kanssa? Mikäli paikkakunnallanne on vastaanottokeskus, olisi hienoa, jos toteutatte päivän hyvän työn suoraan siellä. On kuitenkin syytä varmistaa asia etukäteen SPR:n kautta tai vastaanottokeskuksesta.

Myös omaan seurakuntaan voit olla yhteydessä ja kysyä sieltä, kuinka voit olla avuksi. Moni seurakunta on aktiivisesti mukana auttamistyössä ja kaipaa varmasti lisäkäsiä.

Tällä hetkellä Suomen Partiolaiset käyvät keskustelua Suomen Punaisen Ristin johdon kanssa ja selvittävät nyt yhdessä, miten partiolaiset voisivat valtakunnallisesti ja pitkällä tähtäimellä olla avuksi esimerkiksi vastaanottokeskuksissa sekä toimia yhteistyössä SPR:n paikallistason kanssa.

Rahalahjoituksesta apua lähtömaihin

Meille partiolaisille yksi syksyn tuttu auttamismuoto on Nälkäpäivä-kerääjäksi lähteminen. Tänä vuonna koko lippukunnan voimin on hyvä lähteä keräämään ja samalla keskustella, mihin apua tarvitaan ja miksi keräyksiä joka vuosi järjestetään. Tänä vuonna asia on erittäin konkreettinen. Anna siis aikaa lipaskerääjänä ja kerää varoja katastrofirahastoon ilmoittautumalla Nälkäpäivän lipaskerääjäksi 17.–19.9.2015 osoitteessa http://www.nalkapaiva.fi/sisalto/ilmoittaudu.

Pakolaiskriisin helpottamiseksi voit tehdä myös rahalahjoituksia useiden eri järjestöjen kautta. Näitä ovat SPR:n lisäksi mm. Kirkon ulkomaanapu, Suomen pakolaisapu, Pelastakaa lapset ry ja Suomen Lähetysseura.

Rakenna ystävyttä yli rajojen

On selvää, että avuntarve on suuri vielä pitkään. Jokainen meistä voi olla avuksi parhaaksi katsomallaan tavalla. Jo pelkkä positiivinen suhtautuminen asiaan ja pakolaisiin on tärkeää. Suomen Partiolaiset lähetti jo lippukuntiin viestiä, kuinka jokainen meistä voi olla avuksi. Voit lukea uutisen täältä. http://www.partio.fi/uutiset/ystavyytta-yli-rajojen-partiolaiset-auttamaan-turvapaikanhakijoita.

Pidetään mielessä, että pienistä hyvistä teoista kasvaa suuria puroja.

Riina
Piirinjohtaja

Blogi julkaistu Hämeen Partiopiirin piirihallituksen Pihalla-blogissa

Kunnanhallitus kokoontuu tulevan viikon loppupuolella talousseminaarin, jossa käsitellään kunnanjohtajan tekemää tulevan vuoden esitystä. Tätä ennen huomenna maanantaina valtuusto omassa seminaarissaan pääsee keskustelemaan tulevasta suunnasta.

Paljon ei hurraa-huutoja kuulu. Talous on tiukalla ja syytäkin. Mihinkään ylimääräiseen ei rahaa juurikaan liikene jotta ne edes ne ihan pakollisimmat investoinnit pystyttäisiin viemään loppuun ja aloittamaan muutamia uusia.

Tässä kohtaa sitä jälleen pohtii, miten kunnallinen rakentaminen voi maksaa niin paljon? Viime vuosina mm. päiväkoteja on Lempäälässä rakennettu useita. Jokaiseen uppoaa kuusinumeroisia summia jo pelkästään suunnitteluun. Olemme useasti kunnanhallituksessa ja valtuustossakin kysyneet, eikö samalla sapluunalla voitaisi rakentaa useampia päiväkoteja? Voiko tontti ja maasto olla joka ikinen kerta niin kovin erilainen? Myös seudullisesti tätä asiaa on pyydetty selvittämään, tuloksetta.

Mitä tapahtuu Sosiaali- ja terveyspalveluillemme tässä uudistusmylläkässä? Siihen ei kukaan osaa vielä vastata. Lausuntokierros sotelaista on juuri päättynyt ja odotamme valtiolta uusia avauksia. Se kuinka paljon ja missä kohtaa uudistukset tulevat voimaan ja vaikuttavat kunnantalouteen voisaan vain arvailla. Selvää kuitenkin on, että aimoannoksen budjetistamme se vie tulevaisuudessakin.

Olen ensimmäistä kertaa vuosiin käyttänyt kunnallisia palveluita, muitakb kuin hammashoitoa. Minulla ei toistaiseksi ole ollut juuri moitteen sanaa. Lempäälässä asiaskasta kuunnellaan ja asiat on hoidettu asiallisesti ja nopeasti. Kyllä tämän tasoisesta palvelusta mieluusti veroeuronsa Lempäälään tuokin.

Talousesitys on täynnä pieniä ja suuria kokonaisuuksia, joihin perehtyminen vie aikaa. Viikonloppuna olen ehtinyt kahlata esityksen vasta päällisin puolin läpi. Seuraavaksi alkaa syventyminen hallinnonaloijen omiis kokonaisuuksiin, tavoitteisiin ja mittareihin.

Kaksi valtuustoa ja 6 kunnanhallitusta takana tänä vuonna. Ei ole ollut kokousta, jossa jollain tapaa ei oltaisi keskusteltu kuntauudistuksesta tai Rauno Saaren tekemästä seutuselvityksestä.

Yhteisen päätöksen mukaisesti maanantaina 14.4 kaikki Tampereen seudun valtuustot kokoontuvat samaan aikaa omiin kokouksiinsa tekemään päätökset jatkosta ja antamaan lausuntonsa Saaren selvitykseen. Tätä ennen mm. Lempäälässä valtuusto kokoontui omaan valtuustoseminaariin keskustelemaan ja tekemään arvioita Saaren selvityksestä. Näiden pohjalta huhtikuussa voidaan sitten muodostaa kanta.

Tuona huhtikuisena iltana tuskin vielä kirjoitetaan historiaa, siitäkin huolimatta, että olemme vuoden tai jopa kaksi edellä muita seutukuntia ja kuntaselvittäjiä. Oman tuntuman mukaan lähes yhtenäinen kanta kunnissa on, että jatkoselvitys on tarpeen. On syytä syventää ja jatkoselvittää Saaren työntulosta. Askel on pieni, mutta välttämätön yhtenäisyyden ylläpitämiseksi. Yhteistyötä ja yhtenäisyyttä tarvitaan koko seudulla myös jatkossa.

Itse olen viehättynyt ajatuksesta seutukaupunki-mallista. Moni asia on kuitenkin vielä ratkaisematta myös tässä toimintamallissa. Sote-asiat eivät ole niitä pienimpiä. Mutta vain ottamalla rohkeasti askeleita eteenpäin, voidaan jotain saavuttaa. Välillä pieniä askeleita, jotta jossain vaiheessa meillä on varaa ottaa harppauksia.

Ensimmäinen vuosi kunnanvaltuutettuna alkaa olla taputeltu, mutta mitä jäi käteen?

Koko vuotta on leimannut ”yhteisen tahotilan hakeminen”. Asialistalla on ollut suuri määrä asioita ja kokoukset ovat usein olleet pitkiä, varsinkin kunnanhallitukset. Yleisestikin koen, ett vuosi on ollut työllistävä, jo siksikin että valtaosa asioista ovat olleet uudelle valtuutetulle uusia.

Alkuvuosi meni hämmennyksen vallassa, kun ryhmä 27 ryhmittyi puoluettamme vastaan ottaen kaikki tärkeät paikat meiltä omalla päätöksellään. Paikkajakovallan saatuaan ryhmästä ei ole juuri jälkeä näkynyt vaan asioista on sovittu yhdessä, kuten ennen ryhmän 27 perustamista.

10 valtuuston kokousta

Muutamia perehdytyskoulutuksia uusille valtuutetuille pidettiin, mutta muutoin tutustuminen valtuustotyöskentelyyn on ollut omalla vastuulla. Lukemista ja tutustumista oli alkuvuodesta paljon ja siihen kului aikaa. Eduskuntatyöstä on minulle ollut paljon hyötyä, kun monenlaiset asiat ovat olleet entuudestaan tuttuja.

Seutuselvitys ja kuntauudistus, mitä mieltä ja miksi sitä mieltä ja mitä mieltä milloinkin kukakin on. Valtuustoseminaarit ja jopa jo kertaalleen peruutettu joulukuun valtuuston kokous pyörivät tämän aiheen ympärillä tiiviisti. Meille pidettiin myös muutamia erillisiä tilaisuuksia, jossa kuntaselvitysmies Rauno Saari kävi keskusteluttamassa ja kuulemassa meitä ja ajatuksiamme tulevaisuuden Lempäälästä ja Tampereen seudusta. Välillä koin jopa turhauttavaksi jatkuvan ”miksi ja mitä jos”-keskustelun, kun kuitenkin me kaikki tiedämme, että Saaren raportti valmistuu vasta tammikuussa, jolloin saamme sen käsiimme. Vasta tämän jälkeen voi alkaa arviointi siitä, mitä mieltä erilaisista vaihtoehdoista olemme. Jos hyvä tai hyviä vaihtoehtoja Saaren raportista löytyy, voimme lähteä jatko selvittämään sitä/niitä. Tässä mielessä ensi vuonna todenteolla keskustellaan ja päätetään asioista, siinä missä tänä vuonna asioita on vain ihmetelty, seurattu, evästetty ja kuultu. Mikä siis on lempääläisten yhteinen tahtotila asiassa ja miltä tulevaisuudessa meillä näyttää?

35 kunnanhallitusta

On ollut hienoa olla mukana kunnanhallitustyöskentelyssä. Se on vienyt lähes jokaisen maanantai-illan, mutta on antanut hurjan paljon tietoa ja taustaa valtuustoon tuleville asioille ja päätöksille. Erityisen tyytyväinen olin kunnanhallituksen talousseminaariin, jossa kaksi päivää paneuduimme kunnanjohtajan taloussuunnitelmaan ja teimme siihen muutosesityksiä ja lisäyksiä. Tiukka kaksi päivää oli opettavaista.

Kunnanhallitustyöskentely on ollut todella keskustelevaa, joka oli minulle yllätys. Olemme kuulleet paljon asiantuntijoita, alustajia ja raportoijia monissa asioissa. Raportoitavat asiat ovat olleen minulle usein uusia ja siksi olen pitänyt näitä keskusteluja hyödyllisinä. Kunnanhallitustyöskentelyssä uutena olleena olen kokenut arvokkaaksi muutamien kokeneiden konkareiden asiantuntijuuden kokouksissa. Monien vuosien kokemus kunnanhallitustyöstä ja kunnallispolitiikasta tuo perspektiiviä asioihin ja on monesti ollut hyödyksi.

5 Kuntastrategiaryhmää

Kuntastrategiaa lähdettiin uusimaan keväällä ja ensimmäinen luonnos on jo käsitelty valtuustossa. Tammikuun alussa työryhmä jatkaa työstämistä uusien evästyksien pohjalta ja uskon, että alkuvuodesta strategia jo valmistuu.

3 maakuntavaltuustoa

Jos välillä tuntuu, että kunnallispolitiikassa on isoja asioita, niin mittakaavaa voi lisätä kun astutaan maakunnalliselle tasolle. Maakuntastrategia ja maakuntakaavan valmistelu ovat olleet vuoden kantavia teemoja. Paljon asioita, paljon hahmottamista, mutta äärimmäisen mielenkiintoista. Mitä tehdä, jotta maakuntamme olisi valtakunnan ykkönen!
On ollut myös mukava tutustua muiden kuntien kokoomusvaikuttajiin yhteisessä ryhmässä.

2 Tampereen seudun kuntayhtymän yhtymäkokousta

Ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymäkokous valitsi ensimmäisessä kokouksessaan seutuhallituksen ja puheenjohtajiston. Toisessa kokouksessa päätettiin tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta ja syksyllä hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014. Viimeisessä kokouksessa sain kunnian toimia puheenjohtajana. Tampereen seudun kunnista koostuva yhtymäkokous on ollut mukava paikka tutustua muiden kuntien päättäjiin ja samalla vaihtaa kuulumisia ajankohtaisista asioista. Odotin jäykkää kokouskulttuuria, mutta olin väärässä. Rennossa tunnelmassa, keskustellen ja hyvää yhteishenkeä kunnioittaen kokoukset ovat sujuneet joutuisasti.

1 valtuustoaloite

Jätin syksyllä ensimmäisen valtuustoaloitteeni, johon sain 30 valtuutetun nimet. Valtuustoaloite käsitteli sähköisen kokouskäytännön kokeilua ja toiveeni oli, että siihen voitaisiin jossain vaiheessa jopa siirtyä. Virallista vastausta ei aloitteeseen ole vielä saatu, mutta tuntuu siltä, ettei asiaan saada vieläkään uutta puhtia vaan paperit toisensa jälkeen tulostetaan ja kuljetetaan luottamushenkilöille.

Kymmenkunta lähidemokratiatyöryhmän kokousta

Lähidemokratia toimikunta perustettiin syksyllä. Kevään ja syksyn kestänyt valmistelutyö oli mieltä avartavaa työskentelyä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien kesken. Saimme mielestäni hyvän lopputuloksen siitä millä tavalla lähidemokratiaa lähdetään edistämään Lempäälässä. Hyvillä mielin voimme nyt jäädä odottamaan, mitä uusi toimielin saa aikaan ensimmäisenä vuotenaan.

Näiden lisäksi olen osallistunut hurjaan määrään tapaamia, kuten seutufoorumeihin, Lempäälän keskustan kehittämisen visiointityöhön, koulutuksiin ja erilaisiin kokouksiin. Pirkanpäivän vastaaotollakin juhlimme maakunnan juhlapäivää. Kaiken kaikkiaan tehokas ja toimintarikas vuosi.

Kokoomusryhmä on toiminut hyvin ja tehnyt vastuullista politiikkaa. Koen, että olen päässyt mukavasti sisään ryhmään ja saanut ääneni tarpeen tullen kuuluville. Ryhmä puhaltaa yhteen hiileen, arvostaa toisten mielipiteitä ja pyrkii löytämään yhteisen sävelen vaikeissakin asioissa. Ryhmän jäsenet ovat ahkeria ja nostavat useinkin kokouksissa esille lautakuntien ajankohtaisia asioita, näin muutkin tietävät missä ollaan menossa. On ollut ilo olla osa tätä ryhmää!

Tuleva vuosi on varmasti yhtä työntäyteinen kuin tämäkin vuosi on ollut. Monia uusia asioita on tulossa päätöksentekoon. Kuntatalous tulee puhuttamaan ensi vuonna varmasti tätä vuotta enemmän. Erilaisia säästökohteita tullaan etsimään. Valtionosuusjärjestelmän muutokset ja kunta- ja soteuudistus tulevat olemaan kaikkien huulilla useissa kokouksissa.

Poliitikkona pääsee oikeasti päättämään isoista asioista ja vaikuttamaan todella monipuolisesti asioihin. Työ on aikaa vievää, joskus tuntuu raskaalta, mutta useimmiten asioihin perehtyminen ja niistä keskusteleminen ja päättäminen on myös mielekästä.

Näillä mietteillä kohti vuotta 2014!

Torstaina julkaistun Ylen lukijaäänestyksen mukaan vuotta 2013 kuvaa parhaiten sana ”pöhinä”. Kokeneemmat konkarit politiikassa ovat kertoneet, että kaikkien kohdalle tulee joskus se ensimmäinen kerta, kun oikein innostuu jostain asiasta.

Minä innostuin tänä syksynä. Minusta Lempäälässä on hyvää pöhinää…

Kunnanhallitus kokoontui syksyn aikana seurakunnan kanssa yhteisiin tapaamisiin Hääkiven visiointipajassa. Tapaamisten tarkoituksena oli visioida sitä Lempäälän keskustaa. Eikä siis vain miltä haluaisimme sen näyttävän, vaan ennen kaikkea sitä mitä siellä tulisi olla, miten sijoitettuna ja millainen fiilis meille jää asioidessamme Lempäälässä. Miten tätä kaikkea kunta ja seurakunta voisi edistää?

Voisiko meistä olla toisillemme hyötyä, voisiko yhteiskäytöllisistä tiloista olla iloa kaikille, myös kuntalaisille?

Tästä minä innostuin!

Keskustelu oli vilkasta ja ideoita sinkoili sinne-tänne. Kenenkään ajatuksia ei torpattu, vaan niista innostuttiin lisää. Tapaamisten jälkeen monen mielessä oli hyyvä pöhinä erilaisista ajatuksista.

Muistan päivän, kun Ideaparkilla aikanaan poltettiin kaskea. Lempäälän suuri ylpeys Ideapark oli vielä kaukainen haave ja monet miettivät mitä kaikkea siellä voisikaan olla? Marjamäessä on tapahtunut paljon Ideaparkin valmistumisen jälkeen ja tapahtuu edelleen. Ideapark ja nyt meneillään oleva keskustan kehittämisen visiointi on mielestäni myös viesti yhteisestä tahtotilasta, joka meillä Lempäälässä vallitsee. Tulevaisuuden rakentaminen vaatii meitä kaikkia, se myös vaatii paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Ideaparkin visiointi oli aikanaan jo viesti siitä, että Lempäälässä osataan, uskalletaan ja halutaan tehdä asioita uudella rohkealla tavalla. Tätä polkua haluan jatkossakin kulkea! Lisää pöhinää!

Tämän vuoden teemana on vammaisten lasten ja nuorten oikeudet. Tiesitkö sinä, että Suomessa on yli 30 000 vammaista lasta. On tärkeää muistaa, että kaikilla lapsilla tulee olla yhdenvertainen oikeus yhteiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä leikkiin ja harrastamiseen. Meidän aikuisten ja varsinkin meidän päättäjien tehtävä on tehdä tämä oikeus todeksi. Yksi tärkeä asia kaikille lapsille ja nuorille on tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa vapaa-ajalla jotakin harrastusta.

Suomen Unicef palkitsi sisupartiotoiminnan Lapsen oikeuksien vaikuttaja –palkinnolla viime viikolla. Palkinto myönnetään vuosittain taholle tai henkilölle, joka toiminnallaan on edistänyt lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Palkinto meni juuri oikeaan osoitteeseen. Sisupartiotoiminnalla tarkoitetaan ihan tavallista partiotoimintaa jossa ovat mukana lapsia ja nuoria, jotka vammansa tai sairautensa takia tarvitsevat erityistä tukea osallistuakseen partiotoimintaan. Sisupartiota harrastaa tällä hetkellä noin 450 lasta ja nuorta.

Olin aamulla mukana eduskunnan lasten oikeuksien päivän tilaisuudessa pikkuparlamentin pihalla, jossa Suomenlippu nostettiin hienoin menoin salkoon liehumaan. Lipun nostivat sisupartiolaiset Tinja Sinivuori Riihimäen Erätytöistä ja Kalle Majamaa Helsingin Siniritareista avustajanaan Julia Sinivuori.
Lipunnoston komennot antoi Riihimäen Erätyttöjen lippukunnanjohtaja Sonja Närkki.

Tilaisuudessa esiintyi myös Kaisaniemen upea musiikkiluokkien kuoro johtajanaan Anna Hurme ja Satu Hakulinen. Tilaisuudessa puheet pitivät eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, ministeri Päivi Räsänen ja eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Inkeri Kerola. Lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula juonsi tilaisuuden.

Puheenvuoroissa korostettiin päivän tärkeyttä ja otettiin myös kantaa liputuspäivän puolesta. Tänä vuonna nimittäin sisäministeriö on määrännyt valtion laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä ja suosittelee yleistä liputusta ihan kaikille. Oleellista on, että mitä useammassa lipputangossa tänään liehuu lippu, sitä todennäköisemmin ministeriö tulee edistämään liputuspäivän merkitsemistä kalenteriin. Eikö äitien- ja isienpäivien rinnalle tarvittaisi sinustakin myös lastenpäivä?

Myös voimassa olevassa hallitusohjelmassa puolletaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoa.  Lasten oikeuksien edistäminen on siis ihan meidän kaikkien juttu, niin sinun kuin minunkin. Lapsiasiainvaltuutettu-sivuilla oli minusta osuvasti sanottu se miksi lapsia pitäisi tänään (ja joka päivä) juhlia, tässä muutamia:

• Koska ilman lapsia ei olisi aikuisia
• Koska äitejä ja isejä juhlitaan
• Koska lapset ovat tulevaisuus
• Koska lapset ovat tulevia aikuisia
• Koska lapset ovat niin ihania, hauskoja, rakkaita, iloisia ja kaikin puolin parhaita
• Koska lapsilla on luovempia ideoita ja me olemme niin hyviä olemaan lapsia

Mitä tähän enää lisäämään kuin, että olihan sinun kotipihasi lipputangossa tänään lippu liehumassa?

Juuri päättyneessä kunnanvaltuuston kokouksessa päätimme uuden toimielimen, lähidemokratiatoimikunnan perustamisesta. Olin mukana työryhmässä, jossa erilaisia vaihtoehtoja lähidemokratian edistämiseksi Lempäälässä pohdittiin. Pidin valtuustossa myös puheenvuoron aiheesta:

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, hyvät kuulijat

Lempäälässä on toteutettu lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista osana päätöksentekoa jo pitkään.

Kun lähdimme työryhmässä pohtimaan lähidemokratian parempaa ja johdonmukaisempaa toteuttamista Lempäälässä, tulimme hyvin pian johtopäätökseen, että hyvät jo olemassa olevat käytännöt täytyy saada kaikkien lautakuntien ja toimielinten aktiivisempaan käyttöön. Päätöksentekoa haluttiin lähemmäksi kuntalaista ja helpommin saavutettavaksi.

Kuntalaiset ovat kiinnostuneita päätöksenteosta, he ovat kiinnostuneita vaikuttamaan myös muutenkin kuin äänestämällä vaaleissa, osallistumalla satunnaisesti joihinkin avoimiin tilaisuuksiin tai hakemalla itse tietoa päätöksessä olevista asioista. On selvää, että Lempäälän asukkaiden aktiivisella vuorovaikuttamisella asioihin on vaikutusta. Se usein myös lisää tyytyväisyyttä. 

Kuulimme työryhmässä useita asiantuntijoita ja pidimme yhden avoimen kansalais-illankin. Kaikista tapaamisista saimme uusia tai jo käytössäolevia ideoita ja vahvistusta, että se työ mitä teimme ja se työ mitä Lempäälässä jo tehdään on tärkeää ja sitä tulee johdonmukaisesti lisätä.

Huomasimme kuitenkin pian, ettei pelkkä listaus hyvistä toiminta-tavoista riitä, vaan asioiden eteenpäin viemiseen ja jalkauttamiseen kaikille toiminnan-aloille tarvittaisiin lautakuntien sitouttamisen lisäksi aidosti asioihin sitoutunut ja asioita edistävä ryhmä. Pitkällisten keskustelujen jälkeen ja kaikien puolueiden yhteistyössä pidettyjen tapaamisten jälkeen päädyimme esittämään omaa määräaikaista kunnanhallituksen alaista lähidemokratiatoimikuntaa. 

Tiukasta talouskurista, jota eleen tulee edelleen vaalia, huolimatta on selvää, että uusi toimielin tulee tuomaan itsessään ja toimiensa puitteissa tuomaan kustannuksia. Pidän kuitenkin tärkeänä, ettei tehtävät toimet ole kaikki isoja rahoja vaativia hankkeita, vaan pienillä, luovilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla voidaan edistää lähidemokratiaa hienostikin. Yhtenä esimerkkinä kunnan viestinnän tehostaminen www-sivujen tai sosiaalisenmedian kautta. 

Siksi on erityisen tärkeää huomioida, että toimikunta on määräaikainen ja todellakin toteuttaa ja jalkauttaa yhdessä toimialajohtajien ja luottamushenkilöiden kanssa kahden tulevan vuoden aikana lähidemokratian toimintamallin Lempäälän kuntaan. Ja tekee näin itsensä tarpeettoman. Lähidemokratian työkaluja ja toimintatapoja ei toimikunnan kauden päättymisen jälkeen kuitenkaan heitetä romukoppaan, vaan kirjattuna johtosääntöihin ne lähidemokatian toimet jatkavat kehittymistään edelleen jokaisella toimialalla.

Lähidemokratian toteutumiseen sitoutuvat siis koko henkilöstö ja luottamushenkilöt. Kaikki hyvät ajatukset ja ideat joita kukin meistä kuulee ja näkee muualla, toimitetaan myös toimikunnan tietoon. Toimikunta ei itse ole tilaisuuksien, keskustelualustojen tai chattien ja kuntalaiskirjeiden laatija, vaan se osallistaa ja tukee lautakuntia ja toimielimiä toteutuksessa ja tarjoaa toiminta-malleja.

Onnistuneen Lähidemokratian toteutuminen on niinkin pienestä kiinni, kun meistä jokaisesta itsestämme. Ollaan avoimia ja rohkeita ottamaan askeleita enemmän kuntalaisia palvelevaan toimintakulttuuriin.