Tuntematon's avatar

About aspila

Lempäälän kunnanvaltuutettu (kok.), kunnanhallituksen puheenjohtaja. Aktiivinen ja helposti kaikesta innostuva perheenäiti ja partiolainen

Osallistava vasu

Olin tällä viikolla lapseni päiväkodin vanhempainillassa. Tuossa illassa meille esiteltiin ylpeänä Lempäälän kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa eli vasua.  Pääsimme yhteisen tilaisuuden päätteeksi vielä lähemmin tutustumaan siihen omien päiväkotiryhmien vanhempien kanssa pienimuotoisten työpajojen merkeissä.

Päiväkotiryhmän työpajoissa pääsimme muiden vanhempien kanssa keskustelemaan ja antamaan palautetta päiväkoti kokemuksista. Oli hienoa huomata, kuinka paljon ohjaajat ja opettajat toivovat saavansa palautetta päivistä. Lapset usein kertovat kokemuksiaan päivistä kotona, mutta välttämättä tieto ei kulkeudu takaisin päiväkotiin.

Itselle ehkä isoin ja uusin asia oli, kuinka paljon lapset itse vaikuttavat omaan päiväkotipäivään ja viikkoon. Meillä lapsi on päiväkodissa kolmena päivänä viikossa ja nuo päivät ovat täynnä touhua ja kavereita. Päiväkotiryhmä on syksyllä muuttunut pienten alle 3-vuotiaiden ryhmästä sisarusryhmäksi, joten ryhmässä on nyt myös mukaan isompia lapsia ja toiminta tätä myöten muuttunut.

IMG_0593

Yksi iso Lempäälän vasua on osallisuus. Se, että jokaine

n saa vaikuttaa. Saimme nähdä ja kuulla päiväkodin leikin valintataulusta, jonka avulla lapset pääsevät vaikuttamaan mitä leikkejä leikitään. Oma lapseni on kertonut, kuinka hän halusi toisen pojan kanssa leikkiä junilla, mutta junat eivät olleetkaan omassa ryhmässä, vaan naapurissa. Mutta kun vajaa 3-vuotiaani oli rohkaistunut kysym

 

ään, he pääsivät naapuri ryhmään leikkimään. Näin mukana oli myös uusia leikkikavereita toisesta ryhmästä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Pienikin lapsi rohkaistuna osaa kysyä ja kun asiat mahdollistuvat, he oppivat vaikuttamista

Yhteisöllisyys on vasun toinen teema. Yhdessä tekeminen ja toisten huomioiminen on iso osa tätä kokonaisuutta. Meidän kohdalla se on myös sitä, että päiväkodin ja kodin väliset asiat hoituvat hyvin matalalla kynnyksellä. Kun aamuisista vaatteiden pukemisen tuskista mainitsee päiväkodissa, on siellä heti otettu koppia asiasta ja kannustettu myös päiväkodissa pukemiseen. Näin yhteispelillä meillä on opittu, tai no opetellaan pukemaan.

Tulevaisuusajattelu olikin mielenkiintoinen teema. Kunnassa isossa kuvassa olemme parhaillaan luomassa kuntastrategiaa ja heti tuli koululaisten työstämät asiat mieleeni. Millaisia asioita lapset ja nuoret kolevat tärkeiksi. Myös päiväkodissa tätä harjoitellaan. Positiivinen ajattelu, mielipiteiden rohkea ilmaisu ja aktiivinen osallistuminen erilaisten teemojen käsittelyyn ovat tätä kasvatusta. Itse ajattelin, että osallistuminen veteraanien kiitos-korttien tekemiseen oli osa tätä osa-aluetta. Joskus täytyy katsoa taakse, että oppii katsomaan eteenpäin. Kirjoitin muuten blogin tuosta Kiitos-kampanjasta aikaisemmin.

Neljäs osa-alue on estävä ja hyvinvointia edistävä leikkiminen. Leikki on lasten työtä, sanotaan. Ja kyllä sitä touhua piisaakin. Torstaina oli aamusta satanut lunta. Lapseni hihkuen lähti ulos ja pohti päiväkotimatkatkalla pääsevätkö jo tekemään kavereiden kanssa lumiukkoja. Päiväkodistamme tehdään paljon retkiä lähi metsään. Sarapiston lampaat ovat kesäisin ja syksyisin tuttu retkikohde, myöhemmin syksyllä ja talvella käydään lähi metsässä leikkimässä. Usein tässäkin saadaan äänestää kumpaan lähimetsään milläkin viikolla lähdetään. Noilla retkillä juostaan, kiipeillään ja tutkitaan luontoa hyvin intensiivisesti. Myös riidat, joita väistämättä leikkien ja tekemisen tiimellyksessä tulee, sovitellaan aina heti paikan päällä. Lapsi oppii mitä on anteeksi pyytäminen ja antaminen. Isoja ja tärkeitä arjen taitoja nämäkin.

Yksi läpileikkaava teema on arjen turvallisuus. Tänä syksynä naapuripäiväkodista on yksi ryhmä ollut remonttia paossa meidän päiväkodissa. Uusia lapsia ja aikuisia on näkynyt yhteisellä leikkipihalla. Kaikki leikkivät sulassa sovussa ja hyvin nopeasti päiväkodin ohjaajat ovat oppineet ison joukon uusia lapsia tuntemaan nimeltä. Turvallisia aikuisia ovat siis myös ne aikuiset, jotka eivät ole oman ryhmän ohjaajia. Päiväkodissa kaikki puhaltavat yhteen hiileen, kaikkia tervehditään ja kaikki pyritään tuntemaan. Oma äitini on muutamia kertoja hakenut lastamme päiväkodista ja ihmetellyt, kun hänetkin jo tunnetaan ja tiedetään.

Varhaiskasvatussuunnitelma on velvoittava. Siksi olen erittäin iloinen, että Lempäälässä on työstetty yhdessä oma vasu. Jokaiselle lapselle on myös tehty oma vasu, josta keskustellaan vanhempien kanssa. Kotitehtävänä on aina jutella asioista myös lapsen kanssa. Meillä keskusteltiin kovastikin kaikesta kivasta tekemisestä, mitä päiväkodissa tehdään. Rekkaralli, junat ja autot ovat parasta leikkiä. Lauluhetket ja jumppa ovat tärkeitä rutiineja päivien lomassa. Välillä sitä kotona täytyy ihan kysyä lapselta, että mikäs laulu tuo on, mitä nyt laulat. ” Öö, en tiedä” on usein vastaus ja laulu vain jatkuu.

Lasten ja perheiden hyvinvointi on tärkeää. Yhtä tärkeää on työntekijöiden turvalliset ja motivoivat työpäivät. Yhdessä perheiden kanssa tehtävä kasvatustyö on iso arvo ja tällä työllä on ainakin omasta kokemuksesta iso merkitys meidän perheelle. Kuntapäättäjänä tiedän, ettei resurssit ole aina parhaalla mahdollisella tasolla. Ei rahalliset, joilla toteuttaa monipuolista toimintaa tai ne työntekijäresussit, jotka itse toimintaa toteuttavat. Tästä huolimatta jokainen haluaa tehdä parhaansa niin päättäjinä kuin työntekijöinä. Talousarviota tehdessä kunnanhallituksessa käytiin paljon keskustelua resursseista, joita ilahduttavasti kunta-tasolla pystyttiin lisäämään tälle vuodelle. Toivottavasti meidän talouden suunta pysyy hyvänä ja jatkossakin voimme panostaa yhä enemmän varhaiskasvatukseen ja opetukseen kaikilla resursseilla.

Ylpeänä saan esitellä Lempäälän omaa vasua! Sen tekemiseen on taatusti käytetty paljon aikaa. Se on konkreettinen, selkeä ja viestittää sitä tahtotilaa, jota Lempäälässä halutaan tavoitella ja toteuttaa. Kiitos siitä jokaiselle työhön osallistuneelle!

 

 

 

Onnea Sääksjärven koulu!

Torstaina juhlittiin Sääksjärven koulun 80-vuotista taivalta. Sain olla mukana Lempäälän kunnan puolesta onnittelemassa koulua upeasta ja monivaiheisesta pol23380399_10155974514354244_6507849225421892119_nusta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakala piti hienon puheen onnittelujen yhteydessä siitä, kuinka koulu on pysynyt yhteisöllisenä paikkana aina mustavalko-ajalta tähän digiaikaan. Koulu on myös ollut keskeinen paikka kokoontumisille opinpolkun ohessa.

Syntyperäisenä Sääksjärveläisenä oma opinpolkuni alkoi kuitenkin  Kuljun koulussa. Muutimme sinne muutama vuosi ennen koulun alkua. Silti minulla on paljonkin muistoja Sääksjärven koulusta. Ehkä parhaat discot pidettiin aikanaan siellä. Kuljussa discoja pidettiin vähän, mutta Sääksjärvellä, Moisiossa ja Lempoisissa sen sijaan useammin ja näitähän me sitten tyttöporukalla kierrettiin. Sääksjärveltä tulivat myös  kovimmat vastustajat koulujenvälisissä kisoissa.

Koulun entinen rehtori Seppo Siitonen piti juhlaesitelmän juhlassa. Hänen puheensa kantava voima ja teema oli Sääksihenki. Tuo ihan omanlaisensa toimintakulttuuri ja -malli, jota Sääksillä on vaalittu pitkään. Kunnan ainoana yhteinäiskouluna Sääksjärvenkoulu on myös ollut monella tapaa uraa uurtava kokeilukoulu, jossa opettajat yhdessä oppilaiden kanssa ovat luoneet erilaisia oppimisen polkuja. Erilaisten mallien kokeilun takana on aina ollut kunnioitus, luottamus ja halu tehdä asioita yhdessä kodin ja koulun välillä, niin että oppilas on aina keskiössä ja tärkeimpänä osapuolena.

Ja kyllä tuo Sääksihenki nytkin loisti! Koulun oppilaat esittivät huikean hienon näytelmän, jossa Aleksis Kiven seitsemän veljestä ja koulun oma historia kulkivat käsikädessä näytelmän ja upean kuoron laulujen siivittämänä. Lasten alun jännitys vaihtui hyvin nopeasti näyttämöllä ja kuorossa riemuksi! Tuota näytelmää oli todella ilo seurata. Sääksihengessa oppilaat ja opettajat olivat todella laittaneet itsensä likoon ja tekivät upean juhlan! Valmisteluissa on varmasti vierinyt tunti jos toinenkin.

Koulun historiikki julkistettiin juhlassa. Kunnan lahja koululle oli kirjan hankkiminen jokaiseen kunnan päiväkotiin ja kouluun. Kirjan pystyi ostamaan juhlassa itselleen ja sitä on saatavissa edelleenkin ainakin koulun kansliasta 30 euron hintaan. Käykää siis ostamassa omanne! Mikko Nurminen piti juhlissa pienen puheen historiikin kokoamisesta. Kansakoulunsa Lempäälän Sääksjärvellä vuonna 1955 aloittanut luokka kokoontui reilu vuosi sitten muistelemaan menneitä. Tuolloin osallistujien joukossa syntyi idea siitä, että koulun historia pitäisi taas koota yksiin kansiin. Tähän uuteen historiikkiin on koottu aineistoa koulun perustamisesta aina näihin päiviin saakka. Historiikkia olivat kokoamassa muun muassa Mikko Nurminen, koulun 50-vuotisjuhlahistoriikin aikoinaan kirjoittanut entinen johtajaopettaja Väinö Valtonen sekä muun muassa kylä- ja kotiseutukirjoja kirjoittanut Ritva Mäkelä. Hieno työn jälki todella näkyy tässäkin, selvästi Sääksihenki on ollut tämänkin ryhmän vaikuttavana taustavoimana.

Paljon onnea Sääksjärven koulu ja kiitos, kun sain olla mukana juhlimassa upeaa opinpolkua!23592086_10155491431624442_912868395760684875_o

 

Päiväkodissa otettiin vastaan Kiitä veteraania kortilla -haaste

IMG_0385Postin, Suomen Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Rintamaveteraaniliiton ja Kaatuneitten Omaisten liiton kanssa järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa kaikille suomalaisille suunnattu korttikampanja, jossa jokainen voi kiittää veteraaneja helposti ja mieleenpainuvasti postikortilla. Suomen 100. itsenäisyyspäivä on upea merkkipaalu veteraanien kotimaan hyväksi tekemälle työlle.

Talvi-, jatko- ja Lapin sodassa puolustaneita ja sotiin muilla tavoin osallistuneita veteraaneja on keskuudessamme edelleen noin 17 000. Näiden miesten ja naisten keski-ikä on jo 93 vuotta.

Lempäälässä muun muassa Päiväkoti Kuokkalankulma lähti mukaan tähän kampanjaan. Tällä viikolla lapset huoltajiensa kanssa ovat voineet askarrella veteraaneille lähetettävän kortin.

Kävimme Matiaksen kanssa tekemässä oman korttimme eilen keskiviikkona. Hyvien ohjeiden ja hienojen mallien avulla saimme tehtyä kortin lähetettäväksi. Korttimalleissa oli huomioitu hienosti eri-ikäisten lasten mahdollisuudet kortin toteuttamiseen.

Meidän perheessä innostuttiin askartelusta, vaikka vajaa kolme vuotias ei ehkä suuremmin ymmärtänyt kortin tekemisen taustoja. Kun puhuimme, että kenelle kortti lähetetään, oli lapsella innostuneisuutta ilmassa. Hän sai tehdä kortin, joka lähetetään ja se tulee ilahduttamaan vastaanottajaansa varmasti. Lapseni kysyi heti, voiko tehdä myös toiselle ihmiselle lähetettävän kortin. Tämä jos joku ilahdutti äidin mieltä.

Mahtavaa, että meillä Lempäälässä lähdetään mukaan tällaisiin kampanjoihin, jossa konkreettisesti voidaan juhlistaa niin satavuotiasta maatamme ja kiittää suoraan heitä, jotka maatamme ovat sodissa puolustaneet. Samalla uskon korttien avulla myös mahdollistavan päiväkodeissa itsenäisyyspäivän huomioimisen ja historiasta puhumisen.

Lisätietoja hankkeesta löydät mm. postin sivulta.

 

 

Lempäälän taideyhdistyksen syysnäyttelyn avajaiset

Tänään maanantaina minulla oli ilo ja kunnia avata Lempäälän Taideyhdistys ry:n syysnäyttely ”Sinistä ja Valkoista”. Vanhalla asemalla avattu näyttely oli upea kokonaisuus hyvin erilaisia teoksia teeman ympärillä. Kannattaa käydä katsomassa. Näyttely on avoinna Taitokeskuksen aukioloaikoina: ma 12–17, ti–ke 9–17, to–pe 9–15. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Alla vielä puheevuoroni syysnäyttelyn avajaisista.

22181436_10155374601459442_8124711795351122228_o

 

Puheenvuoro 2.10 Lempäälän Taideyhdistyksen syysnäyttelyn avajaiset Vanhalla asemalla.

Riina Aspila, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Lämmin kiitos kutsusta tulla avaamaan Lempäälän taideyhdistyksen syysnäyttely ja samalla tulla ihailemaan upeaa Sinistä ja Valkoista -näyttelyä.

Suomen täyttäessä 100 vuotta, ei oikeastaan olisi voisi olla juhlavampaa teemaa kuin nyt valittu. Vanha asema on mitä mainioin paikka näyttelyiden pitämiselle. Tila on aina eri näköinen ja tunnelman aistii jo ovesta sisään astuessaan. Niin tänäänkin.

Sininen ja valkoinen on teemana sellainen, josta kaikille tulee jokin mielleyhtymä. Se on värinä siniristi-lipussamme tai taivaan ja pilvien värit. Monelle ensimmäisenä tulee mieleen Jukka Kuoppamäen laulu. Tuo laulu sisältää paljon suomalaisuutta ja suomalaista mielenmaisemaa ja kuvausta luonnosta. Nämä teemat varmasti näkyvät nyt näyttelyssä tänään.

Tällaisena aika, kun syksy on kauneimmassa väriloistossaan ja upea mahdollisuus pysähtyä hetkeksi tänne taiteen äärelle ja juhlistaa sillä tavalla myös 100-vuotiasta Suomea.

Lempäälän kunnassa kulttuuri ja taide näkyy ja kuuluu hyvin monimuotoisesti. Iso kiitos tästä kuuluu Lempäälän Taideyhdistykselle. Taideyhdistys on hienolla tavalla ylläpitänyt taiteen tekemistä ja toteuttanut näyttelyitä kunnassa.

Lempäälän kunnan entinen kunnanjohtaja Jussi Peltomäki tunnettiin innokkaana taiteenharrastajana ja hänen aikanaa kunna oma taidekokoela alkoi rakentua. Taidetta viime vuosina on hankittu enemmänkin osana investointeja %-osuuksilla ja saatu myös paljon lahjoituksina ja testamenttien kautta.

Tuoreimmat taidehankinnat, joissa kunta on ollut mukana, on kokonaisuudessaan Sääksjärven koulun taidekokonaisuus. Olemme myös olleet mukana Tredu-Kiinteistöt Oy:n kanssa, kun taidehankintoja on tehty Virta-kampuksella. Näistä teoksista meille ei ole vielä paljastettu tarkemmin, mutta toivottavasti pääsemme niitä pian paikan päälle ihailemaan. Mutta yksi teos siellä jo on. Entisen kunnanjohtaja Olli Viitasaaren muotokuva julkaistiin syyskuun alussa Lempäälä-viikon alkajaisiksi. Teos on nähtävissä Virta-salin aulassa.

Tuo Viitasaaren teos on toivottavasti yksi niistä, jotka päätyvät aikanaan Lempäälän uuteen Lempäälä-taloon. Se, mitä kaikkea Lempäälä-taloon aikanaan hankintaan ja mitä taidetta sinne olemassa olevista kokoelmista päätyy on vielä tulevaisuuden asioita, mutta erilaisia havainnekuvia Lempäälä-talosta nähneenä, olen luonut mielikuvan valoisasta ja värikkäästä tilasta. Tilasta, jossa voisi olla niin pysyvää taidetta, kuin vaihtuvia näyttelyitä.

Tänä vuonna Lempäälän kunta päivittää oman taidekokoelmansa luettelot ja siirtää ne myös digitaaliseen muotoon. Tavoitteena on, että kuka tahansa voisi päästä näkemään teoksia digitaalisessa muodossa. Vuonna 2013 kunta ja Taideyhdistys piti näyttelyn kunnan omista taidekokoelmista Piippokeskuksessa.  Tuo näyttely osoitti sen, kuinka eri tavalla moni näki tutunkin taideteoksen, kun ei se ollut tutulla paikallaan, vaan uudessa erilaisessa ympäristössä. Tuo näyttely oli erittäin pidetty monella tapaa.

Lopuksi vielä suuri kiitos Lempäälän Taideyhdistykselle ja vapaaehtoisille saumattomasta yhteistyöstä ja taiteen edistämisestä Lempäälän kunnassa. Taidepajat eri tilaisuuksissa ja eri ikäisille kuntalaisille ovat olleet monille osallistujalle suuri ilon aihe ja kosketus taiteen tekemiseen onnistumisen kautta. Tästä esimerkkinä Kuokkalankosken Markkinat, jossa kunkin kuntalaisen on ollut mahdollisuus osallistua taidepajoihin, myös meidän, joilla kouluaikainen kuvaamataito ei ole ollut kiitettävä, on päässyt onnistumaan ja löytänyt oman sisäisen taiteilijan.

Tänään ja tulevina viikkoina täällä Vanhalla asemalla nähdään upeaa taidetta, arvokkaan teeman ympärillä. Kun ympärilleen katsoo, voi todeta, että hienoja ja hyvin erilaisia teoksia on valikoitunut näyttelyyn. Toivottavasti mahdollisimman moni kuntalainen löytää tiensä tänne ihastelemaan näyttelyä.

Onnea ja menestystä näyttelylle, iso kiitos jokaiselle taiteilijalle ja näyttelyn mahdollistajalle. Ja aurinkoista syksyä kaikille!

 

Pohjoismaista yhteistyötä

Lempäälän viikon viikonloppuna Lempäälässä vieraili iso joukko pohjoismaisia vierailta Lempäälä Pohjola-Norden  järjestämässä tapaamisessa. Vierailta oli Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista. Kotimajoituksissa majoittuneet vieraat olivat tyytyväisiä vierialuun, jonka ohjelmasta ja kokonaisuuden koordinoinnista vastasi Lempäälän yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen.

Minulla oli ilo osallistua vieraille järjestettyyn Lempääläpäivän risteilylle, jota isännöi kunnanjohtaja Heidi Rämö. Olimme perheen kanssa jo ehtineet hankkia liput risteilylle, joten osallistuimmekin koko perheen voimin tilaisuuteen. Puheensorina täytti laivan nopeasti, kun yli 40 vierasta nauttivat hyvästä seurasta ja Hopealinja Oyn laivan herkkupöydän antimista.

Mukana oli myös pöytäkunnallinen nuoria. Nuoret olivat Ruotsista. Lukioikäisten nuorten isäntinä toimivat lempääläiset Katja ja Mia. Isänniksi nuoret naiset päätyivät partion kautta, kun Mäkisen Riitta otti minuun yhteyttä ja kyseli mahdollisuutta kontaktoida nuorille nuoria isäntäperheitä. Katja ja Mia ottivat vieraat ilolla vastaan ja osallistuvat vierailun ohjelmaan soveltuvin osin. Myös yhteistä tekemistä shoppailun ja pizzalla käynnin merkeissä järjestettiin. Kielinä toimivat niin ruotsi kuin englantikin.

Nuorten osallistuminen vierailulle oli monille mieleinen asia ja tavoitteet asetettiinkin seuraavalle vierailulle korkealle. Jokaisesta maasta halutaan nuoria mukaan!

Näin myös meidän pöydässä, jossain sain istua Ruotsin puheenjohtajan vieressä. Keskustelukieli vaihteli ruotsin ja englannin välillä tilanteen mukaan. Hienosti pärjäsimme, vaikka ehdin tätä jo hieman jännittää etukäteen. Nuorten osallistuminen vierailulle oli mieleinen asia ja tavoitteet asetettiinkin seuraavalle vierailulle korkealle. Jokaisesta maasta halutaan nuoria mukaan!

Ehdimme muutaman sanan vaihtamaan myös Pohjola-Nordenin pääsihteeri Michael Oksasen kanssa. Yhteistyötä Lempäälän kunnan kanssa toivotaan ja sovimmekin yhteistyön syventämisestä lähitulevaisuudessa.

Paikallislehden uutisen voit lukea täältä.

Lempäälä-viikon pikkulauantai

Tiistaina saimme lukea, kuinka Ideapark laajenee ja uusia liikkeitä ja työpaikkoja saadaan Lempäälään. Tiedotustilaisuudessa puhuttiin, joka 100 uudesta työpaikasta. Täytyy todeta, että hymy nousi näiden uutisten tullessa huulille. Tämä on hieno asia niin Ideaparkille, kuin kunnalle. Jes!

”Kauneus alkaa siitä hetkestä,
kun päätät olla oma itsesi.”

-Coco Chanel

Tänään ihailin Lempäälän kauneutta kävellessä päiväkodille ja takaisin, muutama kuva löytyi myös edellisiltä päiviltä kännykän syövereistä. Tällaisia syyspäiviä ei ole liiaksi, joten oli hyvä hetki pysähtyä ihastelemaan ympärillä olevaa. Niin pitäisi tehdä useammin.

Tällä viikolla olen koittanut kehottaa ihmisiä kertomaan arjestaan Lempäälässa sanoin, kuvin ja videoin. Olethan sinä jo ottanut tähän osaa #lempäälä #lempääläviikko

21317589_455220368197082_8897876580493317467_n

Yrittäjän-päivä 5.9!

Hyvää yrittäjän päivää!

Kymmenen vuotta on juhlistettu syyskuussa yrittäjiä, noita oman elämän ja yhteiskuntamme työmyyriä. Suomen täyttäessä 100 vuotta ei voi olla sanomatta, että yrittäjät ovat isolta osaltaan vaikuttaneen siihen millainen Suomi tänä päivänä on. Ilman yrittäjiä ei olisi ihmisillä työtä ja samanlaista hyvinvointia, kuin mitä meillä nyt on. Silti edelleen monia esteitä on purettavana, jotta mm. uusien ihmisten palkkaaminen ja mahdollisuudet osaamisen kartuttamiseen voitaisiin taata tai oikeammin ehkä helpommin mahdollistaa.21314320_454855108233608_6919294722717869578_n

Kiitos sinulle yrittäjä ja erityisesti sinulle lempääläinen yrittäjä! Lempäälä-viikolla on hieno juhlistaa sinuakin!Yksi kohtuullisen uusista yrittäjistä meillä on Kahvila Siiri Lempäälän keskustassa Kuusirannassa. Ehkä Suomen parhaat korvapuustit, muut leivonnaiset ja lounaat pitävät meidät herkuissa ja hymyssä suin!

 

NOVA Lempäälä esittelyssä

Lempääläviikon ja yrittäjän päivän kunniaksi myös keskustan Ideahuoneella oli tavattavissa Lempäälän yrittäjien hallituksen väkeä ja kuntakeskustan kehittämispäällikkö Lari Laakso.

Tilaisuuden avasi Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen. Keskustelua syntyi niin autopaikoista, asumisen monimuotoisuudesta kuin radan ylittävästä sillasta. Lempäälä-taloon tulevat palvelut kiinnostivat. Mitä kaikkea monitoimikirjaston lisäksi. Saadaanko mukaan ravintola tai kahvilta, jopa useampia. Ja onhan riittäävästi erilaista liiketoimintaa mahdollistavaa tilaa tulossa.

Ideahuoneella oli avoimet ovet kolmen tunnin ajan. Porukka vaihtui mukavasti pitkin iltaa. Osa viihtyi pidempään, osa piipahti paikalla kysymässä ja juttelemassa niistä itselle tärkeistä asioista. Hieno tilaisuus, jollaisia kannattaa järjestää toistekin!

21272616_10155301322519442_3240002566948796440_n

Lempäälä-viikon startti

21272818_10155298279199442_1013440783298587704_oMaanantaina saimme upean startin Lempäälä-viikolle, kun Virtakampuksella julkaistiin emeritus kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Olli Viitasaaren muotokuva. Kuva oli upea, mutta niin on mallikin. Oli upeaa päästä pitämään Ollille juhlapuhe tilaisuuteen. Timo Vuorikosken maalaama teos on mielestäni todella Ollin näköinen ja oloinen. Rento, mutta tavallaan sopivan vakava, kuten muotokuvien minusta kuuluukin olla.  Lempäälän-Vesilahden sanomat uutisoivat tilaisuudesta hienosti.

Iltapäiväksi kiirehdittiin Tampere-taloon Tampereen kaupunkiseudun kunnallishallitusten tapaamiseen. Täynnä ollut Sopraano-sali oli jällee

WhatsApp Image 2017-09-05 at 13.07.57

n osoitus siitä, kuinka seututyötä pidetään tärkeänä ja siihen halutaan vaikuttaa. Uudet ja me vanhat kuntapäättäjät saimme taas hyvä bfriefin siitä mitä seutuyhteistyö on ollut ja mihin se nyt uudella strategiallaan tähtää. Minulla oli iloa pitää tilaisuuden päätöspuheenvuoro ja vetää yhteen päivän antia. Koen, että meillä on hyvä yhteinen

strategia, johon halutaan sitoutua. Meillä on selvästi yhtenevät näkemykset myös siitä millaisiin asioihin strategian pohjalta halutaan ponnistaa ja millaisiin asioihin tulisi ensiksi tarttua. Yhdessä tekemällä, Suomi 100-vuoden teeman mukaisesti, meillä on kaikki mahdollisuudet rajattomaan seutuyhteistyöhön.

 

 

Vierailu Sakkolaan

Minulla oli mahdollisuus heinäkuun lopussa osallistua Sakkola-säätiön 70-vuotisjuhliin eli tutummun Sakkola-juhliin paikanpäällä Sakkolassa, nykyisessä Venäjän Gromovon kylässä. Matka oli sivistävä, yllättävä ja innostava!

20449227_10155190924374442_5693518067730357176_o

Torstaina aamulla lähdimme lähes täydellä bussilla Lempäälästä kohti Sakkolaa. Yhteensä kokonaista viisi bussillista eli noin 250 osallistujaa oli lähdössä matkaan. Matkaseuranani oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakala sekä loppu bussillinen Sakkolan ystäviä, siellä aikanaan syntyneitä tai sukunsa juurille matkaavia. Tarinoita ja tietoa bussista löytyi siis aimo-annos.

Matka Sakkolaan ei ollut aivan lyhyt. Vaikka bussimme matkasi suorinta mahdollista reittiä kohti rajaa, kului aikaa yhden pysähdyksen taktiikalla silti useita tunteja. Rajamuodollisuudet sujuivat ongelmitta ja pääsimme ilman suurempia jonotuksia ja odotuksia yli. Pieni jalottelutauko jäätelön ja muiden ostosten tekemisen yhteydessä Viipurin Veikkojen kaupalla teki hyvää.

Perillä Sakkolan Kiviniemessä majoitumme hotelli Losovossa. Lähes 10 tuntia matkaamista teki tehtävänsä. Onneksi sää suosi ja hotellin alueen mahtavat maisemat järvelle ja Kiviniemen koskelle laittoivat tossuihin vauhtia. Yhteinen päivällinen ja illan turinatuokio rantaravintolassa tutustuttivat minut yhä syvemmälle historiaan, Sakkolan tapahtumiin ja elämään. Hotelli itsessään oli remontoitu vastikään, joten puitteet olivat monin tavoin mainiot.

20448971_10155193780329442_3105559569390182525_o

Minulla ei ole suoria siteitä rajan takaiseen Karjalaan, mutta valtaosalla matkaseurueestamme oli. Perjantain päiväretki bussilla ensin Sakkolan kirkonmälle ja Keljan taistelun muistomerkille palauttivat mieleeni historiantunnit kouluajoilta.

Nyt nämä tarinat saivat konkrettiset paikat ja ihmiset. Matkaseurueessamme oli useita, jotka olivat asuneet seudulla, toisten kotitalokin oli säilynyt sodan ja uudisrakentamisen jälkeen ehjänä. Moni oli tutustunut uusiin talojen asukkaisiin, joista valtaosalle talo oli kesän ja viikonloppujen vietto paikka eli datsha. Tiet kulkivat osa eri paikoissa kuin ennen ja aikanaan kun 90-luvulla ensimmäisiä retkiä alueelle ylipäänsä päästiin tekemään, olivat uudet ja vanhat kartat oltava käsissä, jotta vanhat tutut paikat voitiin paikantaa.

Oli mielenkiintoista ja monin tavoin kiehtovaa kuulla matkaajien tarinoita. Myös suru ja murhe kokemuksista ja lähdön hetkistä pois kotoa sodan alta, oli vahvasti läsnä. Silti katkeruutta ei näissä tarinoissa ollut. Ehkä aika oli jo mennyt niin paljon eteenpäin, että ylpeys omista juuristaan ja ne muistot, joita monilla oli itsellä ja aikanaan mukana otetuiden esineiden ja kuvien muodossa oli, kertoivat kuvaa elävästä ja värikkäästä elämästä.

20451606_10155196846424442_2028521735964340603_o

Sakkola-säätiö perustettiin Lempäälän Manttiaalitalolla 70 vuotta sitten nimellä Suvanto-seura. Säätiön kotipaikka on Lempäälä, sillä Sakkolalainen väestö sijoittui pääosin Lempäälään, Vesilahdelle, Orivedelle, Pirkkalaan, Huittisiin ja Punkalaitumelle.

Säätiö on tehnyt vuosien varrella paljon töitä Sakkolasta kotoisin olevien ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteenä ja perinteiden tallentajana. Useat kirjat ja kuva-materiaali on ollut osa historian tallentamista jälkipolvia varten. Kotiseutytyötä on myös tuettu ja yhteys nykyisen Gromovon kaupungin johtoon on vahvaa. Tästä osoituksena vuonna 2009 pystytetty Keljan taisteluiden muistomerkki. Veistoksen on muuten suunnitellut lempääläinen Eero Pilviniemi, jonka juuret niinikään ovat Sakkolassa.

Lauantain Sakkolajuhlat Kiviniemessä alkoivat perinteisesti hartaushetkellä kirkonmäellä. Kirkosta oli jäljellä enää muuta muurikivi ja portaat. Jo perjantaina kuulin, että alttaritaulut olivat aikanaan saatu pelastettua ja nykyään ne voi nähdä Kesälahden Villalan kyläkirkossa. Kirkonkellot taas löytyvät kansallismuseosta. Monia tuon ajan aarteita on saatu tuotua mukana sodan alta.  Kirkonmäellä näyttäytyi todellinen väriloisto. Monella juhlijalla on päällään kansallispuku, valtaosalla puku oli jonkin vanhan Karjalan-alueen puku. Tuo väriloisto ilahdutti ja ihastutti! Arvokas perintö ja pala historiaa oli juhlavasti läsnä. Kirkonmenojen jälkeen nautimme tietysti kirkkokahvit.

Koko lauantaipäivän saimme jännittää sadetta, mutta kuin sovitusti koko hieno juhla saatiin juhlia taivasalla kosken kuohua kuunnellen. Sade saapui vain hetki juhlan päättymisen jälkeen Kiviniemeen.

Musiikista ja laulusta saimme tietysti nauttia juhlan aikana. Juhlassa kuulimme myös puheenvuoroja Sakkola-säätiön ja Sakkola-seuran toiminnasta, sekä tietysti Gromovon kaupungin edustajan tervehdykset. Selväksi kävi, että yhteistyö on ollut vahvaa ja sitä tervehdittiin ilolla. Tätä yhteistyön voimaa korostettiin monissa puheenvuoroissa myös säätiön juhlaillallisella.

Koko matka ja ehkä vielä korostetusti juhlan aikana tuon 250 juhlijan kanssa tuli koettua vahvaa yhdessäolon tunnetta. Jokaisella paikalla olijalla oli oma tarinansa, omat muistonsa, omat vahvat siteensä. Päällimmäisenä kuitenkin kiitollisuus sitä, että noista sodan ajoista on selvitty ja rakkaalle kotiseudulle on ollut mahdollisuus palata uudelleen ja uudelleen. Itselle tai isovanhemmille tutut paikat ovat tuoneet karjalaisuutta ja omia juuria esiin, juuria joista voi puhtain sydämin olla ylpeitä. Ilo ja riemu on vallannut sydämet.

Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että minulla oli mahdollisuus päästä matkalle, osittain jopa aikamatkalle Suomen historiaan ja Sakkolaan. Upeasti organisoitu matka ja hienosti järjestetty juhla päiväretkineen loi minusta pienen kotiseutuhistoriasta innostujan ja iskosti ajatuksen siitä, kuinka omista juuristaan tulisi olla ylpeä.

1920981_10152558356934442_8196436895080226098_o

Kuvassa Sakkolan possupatsaan kanssa, Lempäälän evakkopuistossa lokakuussa 2014.

 

Arjen turvallisuus ja kuntastrategia

Kunnanvaltuusto starttasi valtuuston syyskauden strategiaseminaarilla. Tästä lähtee liikkeelle tiivis strategiatyöstön syksy. Jokainen valtuutettu ja kuntalainen pääsevät osaksi prosessia, jonka valmistumisen aikataulu tähtää joulukuun valtuuston kokoukseen. Tähän väliin mahtuu mm. Tulevaisuusvaliokunnan kokouksia, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus päästä mukaan startegiatyöhön. Kyselyt, keskustelut ja tapaamiset tulevat olemaan tärkeä osa strategian työstöä. Nyt haluamme osallistaa strategiatyöhön jokaisen!

Näyttökuva 2017-08-18 kello 20.12.13

Kuva: Lempäälän kunta

 

Kahden päivän ideoinnin, keskustelujen ja ryhmätöiden jälkeen päässä surraa sata ajatusta. Kuntalainen keskiössä olemme pohtineet Lempäälän tulevaisuuden näkymiä hyvin monelta kantilta. Pohdimme niin kärkihankkeita kuin tavallisia arjen asioita.

Istuessani junassa kotimatkalla juna kohtasi henkilövahingon. Samaan aikaan luen huolestuttavia ja surullisia uutisia Turun suunnasta, jossa yhtäkkisen puukotuksen uhreiksi joutuneista kaksi on menehtynyt, useita loukkaantunut.  Väkisin ajatus vaihtuu isosta kuvasta kotiin ja läheisiin. Viime aikojen uutiset Euroopassa tapahtuneista iskuista hiipivät mieleen.

Turvallisuus, itsestä ja toisista huolehtiminen pistivät minut pohtimaan tässä ja nyt omaa arjen turvallisuutta ja voimavaroja. Mikä luo minulle turvallisuutta arjessa? Millaiset asiat vaikuttavat hyvinvointiini ja jaksamiseen? Entä mitkä asiat näitä horjuttavat tai voivat horjuttaa?

Parin päivän tehokas, hyvä henkinen ja innostava työskentely ja tulevaisuuteen katsominen sai rinnalleen vakavan pohtimisen.  Läsnä on pelko ja huoli, toisaalta myös vahvasti ajatus ihmisen voimavaroista ja tukiverkostoista. Sujuva, turvallinen arki lienee jokaisen kunnan tavoitetila. Millaisin keinoin tähän päästään tänä päivänä entä miten tulevaisuudessa. Varautuminen, reagointi ja niiden nopeus isoissa ja pienissä asioissa pohdituttaa. Tässä monta isoa asiaa, jotka ovat juuri nyt päällimmäisenä mielessä.

Kun juna vihdoin lähtee liikkeelle, tunnen olevani taas askeleen lähempänä kotia ja rakkaita. Kuinka onnekas sitä onkaan!

PS: Strategiatyöstä ja siihen osallistumisesta tulee lisätietoa syksyn aikana monen kanavan kautta. Pysy siis kuulolla, pian on vaikuttamisen aika!